Uutiset ja blogit

Suomalaiset ovat tänä vuonna tankanneet salkkuihinsa urakalla puolustusalan yhtiöiden osakkeita.

Eurooppalaiset puolustusteollisuuden yhtiöt ovat olleet alkuvuonna kovassa nousussa pörssissä. Sijoittajat odottavat Euroopalta kieli pitkällä investointeja puolustukseen, kun Yhdysvallat on kääntänyt kelkkaansa suhteissaan Ukrainaan ja Eurooppaan.

Presidentti Donald Trumpin hallinnon nousu valtaan tammikuussa toi muutoksen Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikkaan. Tämä muutos on näkynyt selkeästi suomalaisen sijoittajien käytöksessä.

Vielä vuoden 2024 alussa kiinnostus puolustusteollisuuden osakkeisiin oli melko vähäistä. Esimerkiksi Nordnetin omistajadatan mukaan suurella osalla alan yhtiöistä omistajamäärät pysyivät varsin muuttumattomina pitkälle viime vuotta.

Tilanne muuttui radikaalisti vuoden vaihduttua.

Lue myös:

”Helmi–maaliskuussa 2025 valtaosassa yhtiöitä on nähtävissä omistajamäärissä hockey stick -tyylinen (jääkiekkomailatyylinen) nousu eli jyrkkä nousu suhteellisen tasaisen jakso jälkeen”, toteaa Nordnetin Suomen-maajohtaja Suvi Tuppurainen.

Hän mainitsee, että eurooppalaisyhtiöistä vain norjalainen Kongsberg Gruppen kasvatti omistajamääriään jokseenkin tasaisesti jo viime vuoden aikana. Yhtiön asiakkaita ovat muun muassa Norjan ja Yhdysvaltain asevoimat.

Tarkastelimme kahtatoista eurooppalaista puolustusalan yhtiötä, joita Nordnetin suomalaisasiakkaat ovat rynnänneet joukolla ostamaan. Vain yhdellä niistä on analyytikoiden mielestä enää todellista nousuvaraa, eli tavoitehinta on osakkeen nykyistä hintanoteerausta paljon korkeampi.

Ostosuosituksia satelee

Viime kuukausien vahvan kurssinousun ansiosta moni alan yhtiö on jo saavuttanut tai ylittänyt analyytikoiden asettamat tavoitehinnat.

Tällä hetkellä analyytikot eivät suosittele myymään yhtäkään puolustusalan osaketta, vaan ostosuosituksia satelee. Analyytikot joutunevat jossain vaiheessa laskemaan suosituksiaan tai säätämään tavoitehintoja ylöspäin.

Esimerkiksi kommunikaatiojärjestelmissä toimiva suomalainen Bittium on nyt 8,10 eurossa, ja analyytikoiden tavoitehinta sille on alempi, 7,40 euroa. Suomen Puolustusvoimat on Bittiumin tärkein asiakas, ja maanpuolustukseen erikoistunut segmentti tuo valtaosan yhtiön tuloksesta.

Suomalaiset omistivat Bittiumia muihin tarkasteltaviin yhtiöihin nähden runsaasti jo ennen alan kuumentumista. Nyt sen ohi omistajamäärässä mitattuna Nordnetissä on kiirinyt ruotsalainen lentokone- ja puolustusteollisuusyhtiö Saab. Saabin osakkeenomistajia on nyt pitkälti yli 5 000 enemmän kuin vuoden 2024 alussa.

Myöskään Saabille ei hinnoitella nousuvaraa.

Saksalaisen Rheinmetallin suomalaisomistajien määrä Nordnetissä on noussut joulukuusta hurjat 180 prosenttia. Se tarkoittaa lähes 3 400:aa uutta omistajaa pelkästään tänä vuonna.

Rheinmetall on yksi Euroopan suurimmista asevalmistajista. Yhtiö tekee muun muassa sotilasajoneuvoja, asejärjestelmiä ja ammuksia. Rheinmetallin osake on listan ehdottomasti kallein. Sen osakkeen hinta on noussut helmikuun puolivälistä yli 400 euroa. Myös tavoitehintaa on nostettu, ja nousuvaraakin vielä näyttäisi hieman olevan.

Ruotsalainen kasvuyhtiö on listan harvinaisuus

Ruotsalainen W5 Solutions on listan ainoa osake, jolla on merkittävää nousuvaraa eli 33,9 prosenttia suhteessa osakkeen nykyisen hintanoteeraukseen.

W5 Solutions työllistää vajaat parisataa ihmistä. Yhtiö kehittää edistyksellisiä ratkaisuja puolustus- ja turvallisuusalalle. Yrityksen tuotealueisiin kuuluvat esimerkiksi koulutukset ja simulaatiot, akut, laturit ja generaattorit.

Osakkeen arvostusta mittaava p/e-luku eli osakkeen hinnan ja tuloksen suhde on huimat 88,4. Korkea luku kuvastaa sitä, että W5 Solutions on profiililtaan kasvuyhtiö, jonka riskit ja tuotto-odotukset ovat suuremmat kuin vakiintuneen pörssiyhtiön.

W5 Solutionsin markkina-arvo on noin miljardi kruunua eli vajaat sata miljoonaa euroa. Vuonna 2018 nykyisen muotonsa yhdistymisissä saanut yhtiö on kansainvälistynyt ja laajentunut vauhdilla yritysostoin.

Vuoden 2022 lopussa se perusti tytäryhtiön Suomeen ja osti perheomisteisen, ammunnassa käytettäviä kiekkoja ja niiden heittimiä valmistavan Nastakiekon.

Loppuvuodesta 2024 W5 Solutions kertoi saaneensa 80 miljoonan kruunun (7,4 milj. euroa) arvoisen tilauksen merkittävältä eurooppalaiselta puolustusalan toimijalta. Niin ikään loppuvuodesta se kertoi 43 miljoonan kruunun (4,0 milj. euroa) arvoisesta puitesopimuksesta eurooppalaisen laitevalmistajan kanssa.

Kaksi suomalaista hyötyjää

Puolustussektorin osakkeiden nousulle on todennäköisesti luvassa jatkoa. Noste ulottuu myös alan ulkopuolelle.

Nordnetin Suvi Tuppurainen mainitsee, että puolustusalan noususta ovat hyötyneet esimerkiksi suomalaiset Componenta ja Aspocomp. Kummankin yhtiö osake on noussut pikemmin Euroopan pörssinoteerattujen puolutusalan yhtiöiden osakkeiden kuin Helsingin pörssin yleisindeksin vauhdissa.

Konepajateollisuuden sopimusvalmistaja Componentan osakkeenomistajien määrä on kehittynyt samaan suuntaan kuin puolustusalan yhtiöiden ja lähentelee Nordnetissä kolmea tuhatta. Componenta toimittaa vuosien 2025–2028 aikana 50 miljoonan euron edestä komponentteja Puolustusvoimien kranaatinheittimistölle.

Myös piirilevyvalmistaja ja -toimittaja Aspocompin omistajamäärät ovat nousseet pitkän laskukauden jälkeen, ja kurssi huitelee korkealla. Etenkin Puolijohdeteollisuus- sekä Turvallisuus-, puolustus- ja ilmailu-segmentit ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Yhtiö arvioi jälkimmäisen kysynnän jatkuvan hyvänä.

Kun asuntosijoittaja Matti Kossila pisti Turussa sijaitsevan yksiön vuokralle vuodenvaihteessa, siihen löytyi uusi asukas vasta, kun vuokraa laskettiin 595 euroon kuussa – eli tasan samaan hintaan, jolla Kossila oli vuokrannut asunnon ensimmäistä kertaa yli kuusi vuotta sitten.

”Nimellisvuokrassa ei ole tapahtunut mitään muutosta”, hän sanoo.

Kossila pyysi asunnosta ensin 625 euron vuokraa, olihan hän aiemmin vuokrannut samasta talosta vastaavanlaista asuntoa reilulla 600 eurolla. Mutta nyt asuntoon ei löytynyt sellaista vuokralaista, jolla olisi ollut joko luottotiedot kunnossa tai takaaja.

Kun hän pudotti hintaa ja tarjosi kahta ensimmäistä kuukautta puoleen hintaan, yhteydenottoja alkoi tulla.

Lue myös:

”Minulla on sellainen taktiikka, että otan mieluummin vähän iskua vuokran määrässä kuin pidän vapaan kuukauden.”

Hyväkuntoinen asunto sijaitsee vuonna 2019 valmistuneen talon 3. kerroksessa, kävelymatkan päässä Kauppatorilta ja Turun yliopistolta.

Kossila vuokraa asuntoja myös muun muassa Helsingin ja Tampereen seuduilla. Hän on huomannut, että asunnot menevät nyt aiempaa hitaammin vuokralle.

Vuokraoven lukujen mukaan pisimmät markkinointiajat olivat Suomessa viime vuonna Uudellamaalla, keskimäärin 30 päivää, kertoo Suomen Vuokranantajien tuore katsaus.

Pahin pudotus takana päin

Asuntomarkkinoilla on nyt hiljaista, vaikka pahimmasta pudotuksesta on alettu elpyä. Taustalla on korkotason jyrkkä nousu vuonna 2022.

Korot kääntyivät laskuun viime vuonna, mutta markkinoilla on vielä paikoin ylitarjontaa. Suomen Vuokranantajat arvioi kuitenkin, että viime vuosien vähäinen asuntorakentaminen alkaa tänä vuonna näkyä vuokramarkkinoilla tarjonnan vähenemisenä.

Pitkällä aikavälillä asuntojen tarpeen odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Rakennusteollisuus RT:n ja muiden toimijoiden tilaamassa, VTT:n toteuttamassa selvityksessä arvioidaan, että Suomessa tarvittaisiin joka vuosi ainakin 31 000 uutta asuntoa vuoteen 2045 asti.

Asunnontarvetta kasvattaa Suomessa muun muassa yksinasumisen yleistyminen. Kaikista asuntokunnista jo lähes joka toisessa asuu vain yksi ihminen, vuokra-asunnoista peräti 66 prosentissa, kertoo Tilastokeskus.

Lisäksi tarvetta uusille kodeille vauhdittavat väestönkasvu ja muuttoliike isoimpiin kaupunkeihin.

Kun arvioidaan tulevaisuuden asunnontarvetta yksinasujien näkökulmasta, on hyvä huomata, että yksinasujat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Heidän määräänsä kasvattaa Suomessa kaksi ääripäätä: toisaalta vaurastuminen ja toisaalta vähävaraisuus, jopa syrjäytyminen.

Kun elintaso on noussut, yhä useammalla on nykyään varaa asua yksin, eikä esimerkiksi alivuokralaisena tai kimppakämpässä, sanoo Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen.

Suomalaisten kotitalouksien keskikoko on 1,9 ihmistä, EU:n matalinta tasoa. Taustalla on useita syitä. Suomessa nuoret esimerkiksi muuttavat omilleen varhemmin kuin vaikkapa Etelä-Euroopan maissa.

Suomessa nuoret muuttavat omilleen varhain.

Määttänen arvioi, että myös paine parisuhteeseen ja perheen perustamiseen on laskenut yhteiskunnassa, ja se on lisännyt yksinasumista.

Vaikka hyvä toimeentulo lisää mahdollisuuksia asua halutessaan yksin, voi yksin asuminen johtua myös varattomuudesta.

”On syrjäytyneitä, joille yksinasuminen jää ainoaksi vaihtoehdoksi”, Määttänen kertoo ääripäästä.

Yksinasuminen käy yleensä kalliimmaksi, kun ei ole toista aikuista jakamassa kuluja. Pieni asunto yhdelle maksaa enemmän kuin hieman isompi, jossa kulut jaetaan kahtia.

Yksinasujan talous on myös alttiimpi esimerkiksi työttömyyden uhalle, kun asumiskuluista pitää vastata yksin. Asumisesta on vaikea tinkiäkään, kun koti on usein jo valmiiksi pieni.

”Osa yksinasuvista on taloudellisesti muita heikommassa asemassa”, Määttänen sanoo.

Myös yksinasujien varallisuus on Suomessa muita pienempi, kertovat Tilastokeskuksen tuoreimmat varallisuustilastot. Yhden hengen talouksilla kotitalouden nettovarallisuuden mediaani eli keskimmäinen havainto oli vuonna 2023 runsaat 39 000 euroa, kun taas esimerkiksi lapsettomilla pareilla mediaani oli noin 197 000 euroa ja pareilla, joilla on lapsia, noin 144 000 euroa.

Taustalla ovat erot etenkin asuntovarallisuuden karttumisessa.

”Hetkellinen notkahdus”

Nykyinen asuntomarkkinoiden jumi ei Määttäsen mielestä kerro niinkään asuntojen riittävyydestä, vaan on seurausta korkojen nopeasta nousupiikistä, joka pysäytti rakennus- ja asuntosijoitusbuumin vuonna 2022.

”Isossa kuvassa tämä on hetkellinen notkahdus”, Määttänen sanoo.

Määttänen huomauttaa, että Suomessa asuntotilanne on parempi kuin monessa muussa maassa, missä asuntopula jarruttaa kasvua isoissa kaupungeissa.

”Hyvä että meillä on rakennettu asuntoja. En ihan ymmärrä tätä hirveää huolta siitä, että asuntojen hinnat ja vuokrat ovat laskeneet ja asuntoja on paljon saatavilla."

Yksinasumista kiihdytti Suomessa osaltaan lakimuutos, jossa opiskelijat siirtyivät vuonna 2017 yleisen asumistuen piiriin. Tänä syksynä luvassa on täyskäännös, kun opiskelijat palaavat aiempaan tukimalliin, opintotuen asumislisään.

Muutos koskettaa noin 200 000 opiskelijaa, ja voi vähentää yksittäisen opiskelijan tukia jopa yli 2000 eurolla vuodessa.

Matti Kossila uskoo, että muutos vähentää yksiöiden kysyntää selvästi. Samalla se voi kasvattaa kiinnostusta esimerkiksi kimppa-asunnoille.

Kossilakin on vuokrannut joitakin asuntoja parille kolmelle opiskelijalle kerrallaan.

”Sillä pystyy pudottamaan asumiskustannuksia.”

Tekniikka&Talous ja Vuokraovi.com ovat osa Alma Mediaa.

Polttoaineyhtiö Nesteen kurssi on perjantaina vajonnut sinne, missä se oli viimeksi kymmenen vuotta sitten. Neljältä iltapäivällä kurssi oli 7,7 eurossa.

Nesteellä on ollut haasteensa Yhdysvaltojen markkinoilla ja nyt kiristyvä kauppasota haastaa sitä entisestään. Uudet tullit ovat riski, mutta voivat olla Nesteelle myös mahdollisuus.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin keskiviikkona julkistamat tuontitullit ovat vetäneet energiasektorin osakkeet laskuun niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.

Näin siitä huolimatta, etteivät tullit kohdistu öljyyn, maakaasuun tai jalostettuihin energiatuotteisiin. Pelot talouskasvun hidastumisesta ja globaalin energiakysynnän hiipumisesta varjostavat kuitenkin sektoria.

Lue myös:

Lisäksi öljynviejämaiden järjestö Opec ja sen liittolaiset, mukaan lukien Venäjä, yllättivät markkinat torstaina kertomalla, että ne kasvattavat tuotantoaan ensi kuussa selvästi odotettua enemmän.

Liike on poikkeuksellinen, sillä raakaöljyn hintoihin on jo pidempään kohdistunut laskupainetta, ja tyypillisesti Opec on pyrkinyt keinottelemaan sitä ylöspäin tuotannon rajoituksilla. Järjestö vetosi nyt positiivisiin markkinanäkymiin.

Nesteen tuotteet ovat tullien ulkopuolella, tulivat ne sitten Euroopasta tai Singaporen-tuotantolaitokselta. Nimenomaan jälkimmäiselle Yhdysvaltojen markkinat ovat keskeinen vientikohde.

Lisäksi Nesteellä on Kaliforniassa yhteisyritys, Martinez Renewables, yhdessä yhdysvaltalaisen jalostajan Marathon Petroleumin kanssa.

Mitä tullit siis tarkoittavat Nesteelle?

Iso kuva ratkaisee

Yhtiö ei itse lähde kommentoimaan asiaa pitkästi, mutta kuittaa: ”Nämä ovat monimutkaisia asioita. Analysoimme parhaillaan esityksen yksityiskohtia ja sen mahdollisia vaikutuksia Nesteen tuotteisiin.”

OP:n analyytikko Henri Parkkinen katsoo, että skenaarioita on monia. Energiatuotteet on suljettu tullien ulkopuolelle, mutta OP:n tulkinnan mukaan esimerkiksi raaka-aineina käytettäviä, ulkomailta tuotavia maatalous- ja muita tuotteita ei.

Siinä missä monet yhdysvaltalaiset biopolttoainejalostajat ovat riippuvaisia ulkomailta tuotavista raaka-aineita, on Martinez Renewablesilla Parkkisen ymmärryksen mukaan kattava raaka-aineverkosto nimenomaan Yhdysvaltojen sisällä.

”Jos Nesteen kilpailijoiden raaka-ainehankinnan kustannus nousee, se voi vahvistaa Martinezin asemaa suhteessa paikallisiin kilpailijoihin”, Parkkinen sanoo.

Nesteen tulosta painoi viime vuonna etenkin uusiutuvien tuotteiden ylitarjonta markkinoilla, mukaan lukien Yhdysvalloissa.

Nesteen kannalta parhaita skenaarioita olisi, että raaka-aineiden kallistuminen ajaa yhdysvaltalaisia kilpailijoita rajoittamaan omaa tuotantoaan, Parkkinen pohtii.

Toisaalta kysyntätilanne ei siitä parane, mikäli talouden aktiviteetti hidastuu maailmanlaajuisesti ja globaali energiankysyntä painuu.

”Lisäksi uusiutuvien polttoaineiden tukimekanismit ovat Yhdysvalloissa yhä levällään”, Parkkinen sanoo.

Tukipolitiikassa epäselvyyttä

Yhdysvalloissa luovuttiin vuodenvaihteessa aiemmasta Blender’s Tax Credit -verohelpotuksesta, jonka paikkasi uusi Clean Fuel Producer Credit -tukiohjelma (CFPC).

Muutos oli tiedossa jo ennen vallanvaihdosta Valkoisessa talossa, mutta yksityiskohdat ovat yhä epäselvät, sillä Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA:n kriteeristön julkistaminen on viivästynyt.

Siinä missä aiempaa sekoittajien verohelpotusta pystyi soveltamaan myös Yhdysvaltojen ulkopuolella tuotettuihin polttoaineisiin, koskee jalostajien verohelpotus vain Yhdysvalloissa tuotettuja polttoaineita.

Vaikka Nesteellä on tuotantoa Kaliforniassa, ei se siis saa verohelpotuksia Singaporesta Yhdysvaltoihin vietävään polttoaineeseen.

Nesteen vientimääristä Singaporesta Yhdysvaltoihin ei ole tarkkaa tietoa, mutta Parkkinen on pyrkinyt seuraamaan tullidataa, josta voi saada asiasta osviittaa. Sen perusteella vienti Singaporesta USA:han ei ole ainakaan alkuvuodesta ollut järin suurta.

Raakaöljyn hinta voi heijastua marginaaleihin

Kansainväliset öljy- ja kaasuyhtiöt ovat painuneet pörsseissä kuluvalla viikolla tullien varjostaessa maailmantalouden kasvunäkymiä. Lisäksi raakaöljyn hinnat ovat tulleet loppuviikosta alas poikkeuksellisen voimakkaasti.

Nesteen operatiiviseen toimintaan raakaöljyn hinnalla ei ole välittömiä vaikutuksia, Parkkinen sanoo.

Koska raakaöljyn hinta kuitenkin heijastuu öljyjalosteiden kuten dieselin hintoihin, ja nämä vuorostaan heijastuvat isossa kuvassa myös muiden polttoaineiden, mukaan lukien uusiutuvien sellaisten hintoihin, voi raakaöljyn laskupaine näkyä marginaaleissa.

Nesteen öljytuotteet olivat varsin kannattavia Venäjän hyökkäyssodan jälkeen, kun energiamarkkinat olivat sekasorrossa ja öljyn hinta kipusi.

Harva on sittemmin kuvitellut, että samanlaisia öljytuotteiden marginaaleja saavutettaisiin lähitulevaisuudessa – tai ehkä koskaan enää.

Raakaöljyn hintaan on jo pidempään kohdistunut laskupaineita, ja Kansainvälinen energiajärjestö IEA varoitteli jo viime vuonna öljyn ylitarjonnasta markkinoilla etenkin Kiinan talouden heikkojen näkymien takia.

Jos maailmantalouden näkymät synkkenevät entisestään, hinnat tuskin siitä virkoavat. Opecin ja sen liittolaisten tuotannon lisääminen lisää laskupainetta entisestään.

Suomessa on tällä hetkellä ainoastaan yksi merituulivoimapuisto – Tahkoluoto – mutta 24 uutta hanketta on kuitenkin suunnitteilla.

Suomessa tuulivoimaa on tähän mennessä rakennettu pääasiassa maalle. Suuri kehitys tapahtui vuonna 2022, kun Suomen tuulivoimakapasiteetti lähes tuplaantui.

Valtio ei enää tarjoa tukia kummankaan tyyppisille tuulivoimahankkeille, joten projektien täytyy olla itsessään kannattavia.

Merelle voidaan asentaa suurempia turbiineja kuin maalle, esimerkiksi Kiinassa ja Pohjanmerellä suurimmat merituulivoimalat ovat teholtaan yli 20 megawattia.

Viime aikoina on ollut paljon puhetta energiaprojektien kannattavuudesta ja tarpeesta.

”Viimeisen viiden vuoden aikana liiketoimintaympäristö on muuttunut radikaalisti”, kertoo Dassault Systèmesin Pohjoismaiden energia- ja materiaalijohtaja Annette Höglund-Dönnes.

Suomi on herännyt siihen, että tarvitsemme lisää uusiutuvaa energiainfrastruktuuria, jos teollisuus halutaan päästöttömäksi. Höglund-Dönnes viittaa esimerkiksi vihreän teräksen tuotantoon ja vetyprojekteihin. Hän mainitsee myös mahdollisuuden tehdä uusiutuvasta energiasta vientituotteen, esimerkiksi Saksaan.

Dassault Systèmes on ranskalainen ohjelmistoyhtiö, joka on kehittänyt digitaalisen kaksosen suurien tuulivoimaprojektien ja niiden kannattavuuden mallintamiseen eri olosuhteissa, esimerkiksi Itämerellä.

”Merituulivoiman kannattavuus kasvaa Suomessa, kun teknologia kehittyy ja uusia toimitusketjuja muodostuu”, uskoo Höglund-Dönnes.

Hyödyt vs. haitat

Merituulivoimalla on useita konkreettisia hyötyjä verrattuna maatuulivoimaan. Merellä tuuli on voimakkaampaa ja se puhaltaa tasaisemmin kuin maalla, näin ollen energian tuotanto olisi tasaisempaa.

Merelle voidaan myös rakentaa suurempia turbiineja kuin maalle. On kuitenkin huomautettava, että Itämerelle ei voida rakentaa samanlaisia jättipuistoja, kuin esimerkiksi Etelä-Kiinan merelle.

Suomella on paljon rannikkoa, joten merituulivoima on luonnollinen kehityssuunta. Merituulivoimalle sopivia alueita on lähinnä Pohjanlahdella. Itämeren etuna ovat myös matalat vedet, koska mitä syvemmälle mennään sitä haastavampaa tuuliturbiinin pystyttäminen on.

Toisaalta turbiineja on kalliimpaa rakentaa merelle.

Höglund-Dönnesin mukaan kustannukset ovat kuitenkin laskeneet, kun teknologia on kypsynyt, turbiinit muuttuneet modulaarisemmiksi ja toimitusketjut parantuneet.

”Ennen yhden turbiinin pystyttäminen saattoi kestää jopa viikon. Nykyään sama työ tehdään päivässä.”

Digitaalinen kaksonen

Suuret teollisuuden alat ovat käyttäneet digitaalisia kaksosia ja mallinnusta jo vuosikymmeniä. Esimerkiksi lentokoneita ja autoja mallinnetaan jatkuvasti suunnitteluvaiheessa.

”Tuulivoimaprojekteja ja niiden rakentamista suunnitellaan vieläkin Excelillä ja Power Pointilla.”

Mallintamalla merituulivoimaprojekteja digitaalisella kaksosella voidaan tehostaa suunnittelutyötä, rakentamista ja tuulipuiston tehokkuutta.

Digitaalisella kaksosella ei mallinneta pelkkiä tuuliturbiineja, vaan myös maastoa, merenpohjaa, kaapeleita, mahdollisia vedyntuotantolaitoksia, rakentamiseen vaadittavia toimitusketjuja, biodiversiteettiä ja muita tuulivoimapuiston rakentamisen kannalta tärkeitä elementtejä.

”Tulevaisuudessa olisi tärkeää suunnitella energiaprojekteja suurina kokonaisuuksina, eikä yksittäisinä pieninä osajärjestelminä.”

Höglund-Dönnes uskoo järjestelmätason suunnittelun vähentävän energiaprojektien kustannuksia ja helpottavan aikataulussa pysymistä.

Asunto-osakkeen omistaja maksoi oululaisessa RS-kohteessa huoneiston loppulaskun luottaen siihen, että kerrostalo oli valmis.

”Maksua vastaan hän sai avaimen, mutta kun hän meni asuntoon siellä ei ollut edes ulko-ovea, minkä lukkoon olisi työntänyt avaimen”, kertoo As Oy Tervahovin Siilojen silloinen puheenjohtaja Martti Haapala.

Ilman ulko-ovea olevia huoneistoja oli siinä vaiheessa useampia. Talossa on 95 asuntoa.

Oulun Toppilansaareen valmistuneessa 13-kerroksisessa ja 52 metriä korkeassa loft-kerrostalossa oli runsaasti puutteita, kun sitä urakoinut yritys ajautui konkurssiin vuonna 2016.

Haapalan mukaan rakennusyritys yritti rahapulassa konkurssin alla rakennusaikaisen RS-vakuuden (yli 1,5 miljoonaa euroa) vapauttamista pankilta vedoten siihen, että talo oli heidän käsityksen mukaan valmis luovutettavaksi. Taloyhtiön käsitys oli toinen.

Lue myös:

Koko rakennushankkeen kustannusarvio oli liki 22 miljoonaa euroa. Rakennus tuli reilusti luultua kalliimmaksi, koska se tehtiin paikallaan valuna ja loft-huoneiden korkeus oli 5 metriä. Lisäksi meren läheisyys oli haastava rakennuspaikkana.

”Taloyhtiön kannalta lopputulos oli hyvä, sillä asunnot eivät menneet konkurssipesälle, vaan vakuuden antaja hyväksyi vakuuden käytön. Rakennutimme itse kerrostalon loppuun palkkaamalla siihen ammattitimpurit”, Martti Haapala kertoo.

”Onneksi, emme luovuttaneet vakuutta, vaikka meitä peloteltiin mahdollisilla vahingonkorvausvaateilla. Meiltä olisi voinut mennä rahat”, Matti Koivula kertoo. Hän on yksi talon asukkaista.

Koivula on kirjoittanut Siilotalon värikkäistä vaiheista ja alueen aiemmasta historiasta kirjan Tervahovin tontin tarinan.

Kerrostalo rakennettiin vaaleiden, pyöreämuotoisten viljasiilojen näköseksi, sillä paikalla oli 1920-luvulla rakennettu SOK:n ruis- ja kauramylly.

”Viljasiilot räjäytettiin lopulta pois, koska siiloihin ei voinut mahdollisten mikrobipäästöjen vuoksi rakentaa asuntoja. Niiden paikalle rakennettiin siiloja muistuttava kerrostalo, jonka suunnitteli arkkitehti Pave Mikkonen”, Koivula kertoo.

Huomattava osa uusista asunnoista myydään jo rakennusvaiheessa, jolloin ostajien turvaksi on asetettu asuntokauppalain vaatima RS-vakuus.

Valitettavasti pelkkä RS-vakuus ei yksin Martti Haapalan mukaan riitä.

Pankit kehittivät sen jo 1970-luvulla. Perustajaosakkaan (rakennusliikkeen) tuli tallettaa rahaa konkurssin tai rakennusvirheiden varalle.

RS on lyhenne sanoista Rahalaitosten neuvottelukunnan Suosittelema.

”Uusien osakkaiden kannattaisi jo heti alkuvaiheessa palkata rakennustyön tarkkailija, ammattilainen, joka seuraa rakennushankkeen edistymistä ja kirjaa ylös epäkohtia. Hän toimii osakkaiden silminä ja korvina”, neuvoo Suomen Kiinteistöliiton lakiasiantuntija Tapio Haltia.

Tarkkailija ei siis ole työmaan valvoja eikä hänellä ole valtuuksia toimia. Hänen kirjaamansa raportit ovat kuitenkin arvokkaita siinä vaiheessa, kun keskustellaan mahdollisista rakennusaikaisista virheistä ja puutteista.

Työryhmä pystyyn

Lisäksi osakkailla on oikeus Haltian mukaan palkata toinenkin, taloudellinen tarkkailija, tilintarkastaja, joka neuvoo, muun muassa, missä vaiheessa kannattaa maksaa asunto-osakkeen viimeinen rakennusaikainen lasku ja milloin taloyhtiö voi luovuttaa RS-vakuuden.

Siinä kannattaa Haltian mukaan olla erityisen tarkka.

”Nämä kumpikin kannattaa ehdottomasti palkata. Taloudellinen tarkkailija selvittää myös, onko RS-vakuus laadittu oikein ja että sen paperit ovat kunnossa”, Martti Haapala sanoo.

Haapalan mukaan osakkaiden kannattaa perustaa työryhmä, joka seuraa, että tarkkailijan havaitsemat tekniset puutteet korjataan ja että ne tehdään rakennusaikana.

”Me palkkasimme rakennusaikaisen tarkkailija, mutta olisi kannattanut palkat myös taloudellinen tarkkailija. Me selvisimme, kun oli hyvä keskusteluyhteys vastapuolen kanssa. Lisäksi käytettiin talonpoikaisjärkeä”, Haapala sanoo.

Siilotalon taloyhtiön osakkaina oli yrittäjiä ja rakennusalan ammattilaisia, jotka organisoivat lopputyön. Kerrostalon rakentaminen loppuun toisen rakennusliikkeen toimesta olisi varmasti maksanut yli kaksi miljoonaa euroa, Haapala laskee.

Hankalia tapauksia ympäri maata

”Useimmalle meistä asunto-osakkeen tai omakotitalon hankkiminen on ainutkertainen asia. Ei ihme, että pää menee pyörälle ja tulee unettomia öitä, varsikin kun rakentaja ajautuu konkurssiin”, Matti Koivula sanoo.

Hän halusi kirjoittaa perusteellisen kirjan neuvoksi muille, sillä rakennusaikaisia konkursseja sattuu jatkuvasti. Esimerkiksi tällä viikolla Aamulehti uutisoi rakennushankkeen pysähtymisestä Tampereen Villilässä, kun rakennusliike meni konkurssiin.

Aamulehden mukaan kaksi paritaloa ja yhden rivitalon taloyhtiön piti valmistua Villilään viime vuoden elokuussa, mutta työt jäivät pahasti kesken, kun rakentajan järvenpääläinen emoyhtiö Puukoti Group hakeutui konkurssiin maaliskuussa 2024. Työmaa on suojattu pressuilla suojattu ja se seisoo edelleen.

Taloyhtiön 19 asunnosta oli ennätetty myydä 11. Lisäksi Puukoti Groupilla on ollut keskeneräisiä, mutta myytyjä kohteita muun muassa Keravalla.

”Nuo ovat karuja esimerkkejä. Lakiin pitäisi saada nopeasti osakkeenostajan etuja turvaavat muutokset”, Martti Haapala sanoo.

Piupau tai Pikkepei. Porissa kuulemma erityisesti Pikkeni.

Satakunnassa toimivalla päivittäistavarakauppaketju Pick N Paylla on monta kutsumanimeä ja perheyritystä johtava Oskar Nyholm on todennäköisesti kuullut ne kaikki.

”Isäni Markus Nyholm ajatteli, ettei halua mitään Markuksen Toria tai Markuksen Kauppaa. Myydessään kaivoskoneita Etelä-Afrikassa hän oli törmännyt paikalliseen Pick N Pay -myymäläketjuun ja tykästyi nimeen”, Nyholm taustoittaa.

Ensimmäinen suomalainen Pick N Pay avattiin Raumalle vuonna 1995.

Lue myös:

”Paikalliset varoittivat isääni huonosta liikeideasta. Siinä piti olla valtavasti rohkeutta lähteä tällaiseen bisnekseen.”

Pessimistien soraäänet ovat vaimentuneet vuosikymmenten varrella. Yhdestä myymälästä on kasvanut kolmen kivijalkakaupan ketju.

Vuonna 2002 Pick N Pay laajensi Poriin ja vuonna 2019 Huittisiin.

Porin noin 7 000 neliömetrin myymälä on ketjun keihäänkärki. Se tuo Pick N Payta pyörittävän Unanimous Oy:n liikevaihdosta yli puolet.

Nyholm laskee, että ketjun markkinaosuus vaihtelee paljon kaupungeittain, mutta on haarukassa 9–20 prosenttia.

”On oltava kilpailukykyinen”

Haastattelu keskeytyy hetkeksi Nyholmin ja asiakkaan väliseen keskusteluun.

”Rouva oli hankkinut lemmikin ja kävi yläkerran toimistossani asti kysymässä sille tiettyä ruokaa. Nopean tiedustelun jälkeen selvisi, että meillä on sitä hyllyssä. Ilmoitin tämän ilouutisen hänelle”, Nyholm kertoo asiakaskohtaamisesta.

Pick N Payn ketjuvalikoima sisältää yhteensä noin 33 000 tuotetta. Myynnistä noin 80 prosenttia kertyy syötävistä elintarvikkeista ja juomista.

”Tuoretuotteissa kilpailu on kaikkein kovinta, esimerkiksi maitopuolella.”

”Käyttötavaroissa valikoimat vaihtelevat enemmän ja katerakennekin on erilainen.”

Tuotteiden hankinnoista vastaavat Nyholmin ja kolmen sisaruksen lisäksi osastovastaavat ja tuoteryhmäpäälliköt.

”Ostan tavaraa ihan mahdottomasti. Meillä on yhteensä yli 500 tavarantoimittajaa”, Nyholm sanoo ja kertoo puhelimen soivan ”jatkuvasti”.

Nyholmin mukaan juuri hankinnoissa piilee yrityksen onnistuminen.

”Tuotteiden on oltava kiinnostavia, jotta ihminen haluaa tulla kauppaan. Pyrimme ostamaan ilman välikäsiä suoraan tehtailta, valmistajilta, maahantuojilta ja viljelijöiltä.”

”Viimeksi olen ostanut rekkalastillisen pesuainetta, toisen kahvia ja viisi rekallista olutta.”

Ostamista Nyholm luonnehtii ”mielenkiintoiseksi”.

”Se ei ole minulle mikään pakkomielle, että meillä on halvin hinta. Tärkeintä on saada oikea tuote oikeaan aikaan oikeaan hintaan. On oltava kilpailukykyinen.”

”Nopeasti kiertävissä tuotteissa, esimerkiksi kalassa, hintamuutokset voivat olla äkillisiä ja rajujakin.”

Nyholmin mukaan Pick N Pay on tunnettu tarjousvetoisuudestaan. Myyntiä vauhditetaan hyväksi koetuissa markkinointikanavissa.

”Meillä on aina ollut paljon lehtimainontaa, aukeaman kokoisia ilmoituksia.”

Pick N Pay eroaa suuremmista kilpailijoistaan myös siinä, ettei ketjulla ole kanta-asiakasjärjestelmää. Kuten Nyholm asian ilmaisee, ”ei äppitarjouksia tai jotain kuponkijuttuja”.

”Meillä kauppa on aika suoraviivaista.”

”Kasvoihan Lidlkin valtavaksi toimijaksi ilman äppejä.”

Tarkemman asiakasdatan kerääminen ei Nyholmia edes kiinnosta.

”Ei minulla ole tarvetta tietää kaikkea asiakkaiden ostokäyttäytymisestä. Kassojen myyntitiedot riittävät.”

Verkkokauppa suljettiin

Päivittäistavaroiden verkkokaupan suosio kasvoi pandemia-aikana. Sen jälkeen verkko-ostosten osuus koko päivittäistavaramyynnistä on vakiintunut noin 2,7 prosenttiin. NielsenIQ Päivittäismyymälärekisterin mukaan verkkokaupan arvo Suomessa oli vuonna 2023 626 miljoonaa euroa.

Pick N Pay -ketjullakin oli verkkokauppa, mutta se ajettiin alas muutaman vuoden toiminnan jälkeen vuonna 2019, juuri ennen koronavuosia.

”Logistiikkakustannukset söivät verkkokaupan kannattavuuden ja meidän olisi pitänyt palkata siihen lisää henkilökuntaa. Halusimme keskittyä kivijalkakauppaan,” Nyholm sanoo.

”Suljimme verkkokaupan, mutta järjestelmä on yhä olemassa. Voimme tarvittaessa avata sen uudestaan. Kukaan ei toistaiseksi ole tullut sitä meiltä toivomaankaan.”

Vuosina 2020–2022 Unanimousin liikevaihto nousi hieman alle 31 miljoonasta eurosta lähelle 34 miljoonaa euroa.

”Saimme hyvää kasvua. Meillä on iso kiinteistömassa ja haluamme pitää siitä huolta.”

Nyholm kertoo seuranneensa päivittäistavaroiden verkkokaupan yleistä kehitystä.

”Alle kolme prosenttia on mielestäni valtakunnallisestikin pieni osuus. Täällä Satakunnassa verkkokaupan merkitys voi olla sitäkin vähemmän. Porissa kivijalkakaupat ovat helposti tavoitettavissa, kun koko kaupungin läpi voi ajaa muutamassa minuutissa.”

”Tuoteryhmät ovat erilaisessa asemassa. Jos myisin vaatteita, niin vastaisin toisin, mutta kyllä päivittäistavarakauppa on parasta paikan päällä”, Nyholm toteaa.

”Konseptiamme ei ole helppo skaalata”

Vielä toistaiseksi tilintarkastamattoman tilinpäätöksen Unanimousin liikevaihto kohosi tuoreimmalla, viime tammikuussa päättyneellä tilikaudella 41,8 miljoonaan euroon. Aiempaan, kokonaiseen kalenterivuoteen 2023 nähden tilikausi kesti 13 kuukautta.

”Vertailukelpoinen myynnin kehitys oli 1,5 prosenttia. Tavoite on 5 prosenttia.”

Liikevoitto on ollut 3,5–4 prosentin haarukassa.

”Emme ole asettaneet pitkän ajan tavoitetta, mutta haluaisin nähdä 50 miljoonan euron ylittyvän liikevaihdossa”, Nyholm toteaa.

Pick N Pay täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Uusia myymäläavauksia Nyholm pitää ”mahdollisena”.

”Tänäänkin tarjottiin uutta kauppapaikkaa, mutta konseptiamme ei ole helppo skaalata hankintaprosessistamme johtuen, keskusvarastoakaan meillä ei ole. Nyt me omistajat teemme paljon itse ja kohteet sijaitsevat melko lähellä toisiaan. Ehdimme yöksi koteihimme.”

”Turku, Tampere ja pääkaupunkiseutu kiinnostavat. Juuri nyt pöydällä ei kuitenkaan ole mitään konkreettista. Keskitymme kehittämään olemassa olevia kiinteistöjä”, Nyholm muotoilee.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus kokoontuu puoliväliriiheensä vaalien jälkeen huhtikuussa, ja valtiolla on huutava pula rahasta. Hallitus ei ole innokas korottamaan veroja, mutta mitä jos velkasuhteen vakauttaminen ei muuten onnistu?

Suomen osakesäästäjien toimitusjohtaja Karri Salmi nostaa esiin kestokulutushyödykkeiden arvonlisäveron, jota voisi pakon edessä hilata vielä vähän ylöspäin.

”Se voisi tuoda vähiten hallaa ja se ei pakottaisi ketään maksamaan sinänsä lisää veroja, vaan vähentäisi kerskakulutusta”, Salmi toteaa.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää haluaisi nimetä haittaverot, mutta niistä ei tule kovin suuria verotuottoja.

”Minulla on pelko siitä, että jos ei tätä julkista taloutta muuten saada tasapainoon, niin sitten ollaan edelleenkin siellä arvonlisäverotuksen piirissä, koska se on kuitenkin Suomen kaikkein tuottoisin vero”, Kujanpää sanoo.

Yleinen arvonlisäverokanta nousi viime syyskuusta 25,5 prosenttiin. Kujanpää uskoo, että seuraavaksi pohdittaisiin sen pyöristämistä 26 prosenttiin tai alempien arvonlisäverokantojen nostamista lähemmäs yleistä arvonlisäverokantaa. Suurin osa 10 prosentin kantaan kuuluneista tavaroista ja palveluista siirtyi 14 prosentin kantaan vuoden alusta.

Finnwatchin veroasiantuntijan Saara Hietasen listalla puolestaan ykkösenä on listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus.

Katso oheiselta videolta, miten asiantuntijat arvioivat mahdollisia veroratkaisuja laajemmin. Myös veronalennukset ja taannoin kohua herättänyt veroehdotus nousevat esiin.

Lue myös: