Uutiset ja blogit

Petteri Orpon (kok) hallitus käy puoliväliriihessään (22.–23.4.) läpi hallitusohjelman toteutumista ja tekee siihen puolimatkaan sopivia justeerauksia.

Isot odotukset kohdistuvat tällä kertaa myös liikennerahoihin. Hallituksella on paineita laittaa kasvupanostusten nimissä uusia tieprojekteja liikkeelle: infrarakentamisen vauhdittaminen loisi uskoa ja pitäisi maarakennusalan pyörät pyörimässä.

Tämän vuoden budjetin yhteydessä tehtiin jo runsaasti aloituspäätöksiä, joista useimmat eivät ole vielä edenneet suunnittelupöytää pidemmälle. Tällaisia ovat muun muassa Raision keskustan tunneli, valtatie 12 Lahden ja Kouvolan välillä sekä valtatie 5 rakentaminen moottoritieksi Kuopiossa.

Uusi politiikka johti erikoisiin tilanteisiin

Valtion viime syksyn neuvottelutaktiikassa uutta oli se, että useat tiehankkeet koplattiin suurten kaupunkiseutujen niin sanottuihin mal-suunnitelmiin. Mal tarkoittaa suurten kaupunkiseutujen ja valtion keskinäisiä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksia.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kunnat laitettiin maksamaan osa perinteisesti valtion hoitamista tiehankkeista. Maksa tai jätä -periaate herätti runsaasti närää kunnissa, sillä perinteisesti valtio on huolehtinut valtakunnallisesta tieverkosta.

Uusi politiikka johti erikoisiin tilanteisiin. Tampereen pormestari Kalervo Kummola kertoi Tampereen valtuustolle, että Tampere joutui valitsemaan ratikan jatkorakentamisen ja ysitien leventämisen välillä.

Tampere valitsi ratikan. Liikenneministeri Lulu Ranne vahvisti T&T:n haastattelussa vastakkainasettelun ja kertoi, että hän olisi valinnut ysitien.

Ranne antoi kuitenkin samalla suorasukaisia lupauksia ysitien pikaisesta rahoittamisesta. ”Kyllä se sieltä tulee, ei tarvitse murehtia”, Ranne totesi.

Nämä voivat olla vahvoilla

Valtatie 9 Tampereen ja Oriveden välinen osuus on Suomen vilkkain kaksikaistainen maantie. 114 miljoonalla eurolla sille saisi 20 kilometriä uutta moottoritietä.

Toinen vahvoilla oleva iso hanke on Jyväskylän eteläisen sisääntulotien rakentaminen moottoritieksi Vaajakosken kohdalla. Kolmen kilometrin pätkä maksaa liki 200 miljoonaa euroa.

Nykyisellä tiellä on kahden moottoriväylän välissä 60 km/h nopeusrajoitus. Sumpun korvaamista moottoritiellä puoltaa myös Keski-Suomen merkitys puolustusvoimille.

Muita tyrkyllä olevia isoja tiehankkeita ovat esimerkiksi valtatie 8:lla Porin ja Kokkolan ohikulkuteiden nelikaistaistamiset, Kehä nelosen parannustyöt Porvoon ja Hangon välillä sekä Tampereen ulosmenoteiden leventämiset valtateillä 3 ja 12 Lahden ja Vaasan suuntaan.

Hallituksella on myös paineita helliä kovia kokenutta Itä-Suomea. Tämä voisi tapahtua parhaiten parantamalla risteyksiä ja valaistusta valtatie 23:lla Varkauden ja Joensuun ja valtatie 9:llä Kuopion ja Joensuun välillä.

Länsi-Suomessa vastaavanlainen hanke voisi olla Seinäjoen ja Lapuan välisen valtatien nelikaistaistaminen.

Juttu on julkaistu Tekniikka&Taloudessa alun perin 11.4. Julkaisemme sen nyt puoliväliriihen lähestyessä uudestaan.

Yritykset suosivat nyt yli viisikymppisiä freelancereita, kansainvälisen rekrytoinnin asiantuntijayritys Remoten tuore kyselytutkimus kertoo.

State of Freelance Work -kyselytutkimuksen mukaan 45 prosenttia yrityksistä kertoo palkanneensa aiempaa enemmän yli 55-vuotiaita freelancereita paikkaamaan osaajapulaa.

Kokeneempien työntekijöiden eduksi nähtiin ammattimaisuus. Nuorempien kandidaattien kanssa työskentely koettiin tutkimuksen mukaan hankalammaksi, jopa epäammattimaiseksi.

“Tämä haastaa käsityksen siitä, että nuoret olisivat automaattisesti työmarkkinoiden halutuimpia osaajia, sillä työnantajat arvostavat vanhempien freelancereiden erikoisasiantuntemusta sekä sujuvaa ja ammattimaista yhteistyötä”, Remoten freelance-yksikön toimitusjohtaja Pedro Barros kommentoi Remoten tiedotteessa.

Samalla freelancerien suosion arvioitiin kasvavan tulevina vuosina työmarkkinoilla. 52 prosenttia vastanneista yrityksistä kertoi lisänneensä yhteistyötä freelancereiden kanssa. Vastanneiden mukaan freelancerit auttavat erityisesti täyttämään osaamispulaa ja tuomaan erityisosaamista.

Remoten mukaan Euroopassa yli 55-vuotiaat freelancerit löytävät nyt töitä etenkin teknisiltä ja luovilta aloilta sekä markkinoinnin ja viestinnän tehtävissä.

Kyselytutkimukseen vastasi yli 1900 työnantajaa Euroopasta, Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta ja yli 3300 freelanceria ympäri maailmaa.

Kajaanilaisen CSE Entertainmentin toimitusjohtaja Veli-Matti Nurkkala ja myyntijohtaja Juha Kauppinen vastaavat videopuheluun Yhdysvaltain New Orleansista. He osallistuvat kaupungissa järjestettäville hotellialan messuille.

Liikuntapelejä valmistavalle yhtiölle Yhdysvallat on tärkeä vientimarkkina, joka tuo noin 65 prosenttia liikevaihdosta.

Yritys aloitti varautumisen presidentti Donald Trumpin tullimaksuihin jo viime syksynä.

”Olemme viime kuukausien aikana valmistaneet ja toimittaneet tuotteita Yhdysvalloissa sijaitsevan tytäryhtiömme varastoon huomattavasti tavallista enemmän. Tällä hetkellä olemme todella tyytyväisiä, että uskalsimme tehdä päätöksen siitä”, Nurkkala sanoo.

”Kajaanissa valmistettuja tuotteitamme kuljettanut laiva taisi olla perillä Yhdysvalloissa päivää ennen kuin tullit astuivat voimaan. Yksittäisen merikontin osalta sillä oli kymmenien tuhansien eurojen vaikutus.”

Kauppisen mukaan varastotilanne on tällä hetkellä sellainen, että ”sillä pärjää”.

”Kyseessä on merkittävä osa meidän vuosiliikevaihdostamme. Kokonaisuutena ainakin puolen vuoden toimitukset”, Nurkkala täsmentää.

”Kyse on hallitusta riskistä. Sekin on hyvä, ettei meidän tuotteillamme ole parasta ennen -päivää”, Kauppinen sanoo.

Nurkkala ja Kauppinen jakavat huolen tuontitullien vaikutuksesta Yhdysvaltain talouden kokonaiskuvaan.

”Kysynnän ja investointihalukkuuden mahdollinen aleneminen ovat isompi huolenaihe kuin tariffien suuruus. Tällä hetkellä ei ole nähtävissä merkkejä siitä. Ihmiset ovat enemmänkin odottavalla kannalla”, Kauppinen toteaa.

CSE:n asiakkaita ovat esimerkiksi perheystävälliset hotellit.

”Niitä on täällä kymmeniä tuhansia. Vaikka talous ottaisi isompaa iskua, niin siitä huolimatta asiakaspotentiaali on valtava. Meillä on täällä otettavaa, vaikka taantuma tulisikin”, Nurkkala arvioi.

Toinen asiakasryhmä liittyy julkiseen sektoriin, esimerkiksi kouluihin.

”Julkisten hankintojen budjetit on vedetty tiukalle, mutta nyt näyttää siltä, että ostopäätökset silti viedään maaliin, ne vain pitkittyvät”, Kauppinen sanoo.

Kuivakäymälöitä Yhdysvaltoihin

”Se on ollut kuuma peruna, kun lähes päivittäin on tullut uutta tietoa”, huokaisee naantalilaisen Pikkuvihreän toimitusjohtaja Minna Palo vastauksena kysymykseen Yhdysvaltain tuontitullien vaikutuksista.

Kuivakäymälöitä valmistava suomalaisyritys aloitti viime vuonna viennin Yhdysvaltoihin.

”Siellä on tähän asti ollut aika huono tarjonta kuivakäymälöistä, mikä johti siihen, että verkkokauppamme sai suoria tilauksia. Tämä siitäkin huolimatta, että rahti on ollut hinnaltaan aika tolkuton, kun olemme lähettäneet yhtä käymälää”, Palo sanoo.

Nyt yhtiöllä on kokoonpano-osasto, varasto ja lähettämö Nevadan osavaltiossa. Sieltä kuivakäymälöitä toimitetaan ympäri Yhdysvaltoja.

”Täältä Suomesta lähetämme komponentteja Yhdysvaltoihin.”

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi antoi Kauppalehden haastattelussa viestin Trumpin tuontitulleista huolestuneille suomalaisyrityksille: Nopeita isoja liikkeitä ei tällaisessa tilanteessa kannata tehdä.

”Olemme ottaneet neuvosta vaarin. Ihan jokaisen tulliuutisen perässä ei ehkä kannata jäniksenä hyppiä”, Palo luonnehtii.

Palon mukaan vienti Yhdysvaltoihin tuo nyt noin viisi prosenttia liikevaihdosta. Viime vuonna Pikkuvihreän liikevaihto oli noin 1,7 miljoonaa euroa.

”Meidän tuotteiden loppuhinta asiakkaalle on noin 1 000–2 000 dollaria. Varmasti on niitä yrityksiä, joille tuontitulleilla olisi pahempi vaikutus kuin meille. Siksi olemme nukkuneet yömme vielä ihan hyvin.”

”Koen, että meille paljon vakavampi huolenaihe liittyy Yhdysvaltain talouden kokonaiskuvaan, inflaatioon ja kuluttajien luottamukseen. Pystymme aina sopeutumaan, mutta jos yleinen ostoinnokkuus ja kuluttajaluottamus sakkaavat, niin se on huono homma, paljon suurempi peikko, ihan kaikille yrityksille.”

Palo kertoo yhdestä yksittäisestä yhteydenotosta, jossa amerikkalainen asiakas oli perunut tilauksensa. Syyksi hän ilmoitti ”epäselvät näkymät omassa taloudessa”.

”Meistä tulee mukavan kilpailukykyisiä”

Pikkuvihreän tähtäimessä on kasvattaa Yhdysvaltain tytäryhtiön osuutta kuivakäymälöiden valmistuksessa.

”Se on ollut tavoitteena jo liiketoimintasuunnitelmassa, vaikkei tätä tullihärdelliä olisi tullutkaan.”

”Kun saamme rahtikustannukset pois, meistä tulee mukavan kilpailukykyisiä. Mikä sitten silloin onkaan protektionismin määrä, sitä ei tiedä kukaan”, Palo toteaa.

Skandinaviassa yhtiön kuivakäymälöiden asiakkaat ovat pääasiassa mökkiläisiä. Yhdysvalloissa markkina on toisenlainen.

”Siellä kasvua tuo tiny house -kansalaisliike, jossa suurten kaupunkien asukkaat hankkivat jostakin maapläntin ja tilaavat sinne liikkuvan pienen talon. Niihin tarvitaan tietysti myös vessa.”

Oma roolinsa on luonnonkatastrofien jälkeisellä jälleenrakentamisella.

”Tytäryrityksemme vetäjä Eemeli Palo on menossa Kaliforniaan kertomaan tuoteratkaisuistamme. Siellä Paradise-niminen kaupunki tuhoutui tulipalossa vuonna 2018. 20 000 asukkaan kaupungissa asuu nyt alle 2 000 ihmistä. Yksi strategia välivaiheen tekniikoista liittyy juuri kuivakäymälöihin”, Palo kertoo.

”Meillä on mahdollisuus olla paljon nykyistä isompi yritys. Kun vain pääsemme Yhdysvalloissa eteenpäin, niin työ tuottaa tulosta”, Palo uskoo.

Suomen talouskasvuennusteet ovat joutaneet jälleen kerran romukoppaan. Aina tuntuu tulevan jokin ulkoinen tärähdys, joka tärvelee heiveröiset suhdannenäkymämme. Nyt ihmetellään kauppasodan vaikutuksia.

Ei auta kuin yrittää parantaa omaa juoksua.

Tulevaisuuden vientihitit ponnistavat tunnetusti tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta. Toimittajamme Tuula Laatikainen käy tuoreessa jutussaan läpi tutkimusprojekteja, jotka ovat saaneet Business Finlandilta tutkimuksesta liiketoimintaa -rahoitusta.

Tällä rahoituksella valtio yrittää vauhdittaa erityisen kunnianhimoisia projekteja tutkimuksen ja kaupallistamisen välimaastossa. Tuoreena esimerkkinä hankkeista on Tampereen yliopistossa kehitetty lääkemolekyyli, josta ranskalainen Theravia osti lisenssin.

Viime aikojen startup-komeetat, omien alojensa huippuyhtiöt IQM, Iceye ja Silo AI perustuvat niin ikään Suomessa tehtyyn yliopistotutkimukseen sekä vahvaan yhteistyöhön yritysten ja korkeakoulujen välillä.

Tutkijoiden ja kaupallistamisen välinen kuilu on kaventunut selvästi, mutta tekemistä on vielä. Yhteistyötä tulisi tiivistää entisestään.

Innovointi voi olla varsinkin nuorelle tutkijalle riski. Jos hän panostaa voimakkaasti yritysyhteistyöhön, voivat akateemisella uralla etenemisen meriitit, kuten tieteellisten julkaisujen määrä ja ohjatut diplomityöt, jäädä vähemmälle.

Yritysvuorovaikutus voisikin näkyä tutkijoiden mittaroinnissa nykyistä voimakkaammin ainakin tekniikan ja luonnontieteiden saralla.

Moni väitöskirjan tekijä tulee ulkomailta. Hänen kohdallaan tutkimusvaiheen yritysyhteistyö voi jopa ratkaista sen, jääkö hän väiteltyään Suomeen.

Yliopistojen rahoitusmallin tulisi jatkossa kannustaa nykyistä enemmän yhteistyöhön yritysten kanssa. Tutkimuksen päälle rakennettu yritys voisi myös tietää suoraa tuloa yliopistolle.

Tutkijat ja yritykset kokevat myös teknologian siirtovaiheen hankalaksi. Jotkut yliopistot vaativat neuvotteluissa spin-offeista varsin suuria omistusosuuksia, jotkut eivät lähde osakkaaksi ollenkaan.

Yritysyhteistyön merkitys tunnustetaan laajasti, joten mitään ideologisia pidäkkeitä asiaan ei pitäisi liittyä. Enemmän on kyse toimintatapojen ja kulttuurin muutoksesta.

Lue myös:

Tämä juttu on julkaistu alun perin maaliskuussa 2025. Julkaisemme sen nyt uudelleen pääsiäisen kunniaksi.

Autoteollisuuden huippuluokan akuista on saatavilla rajallisesti syvällistä tietoa. Ongelman ratkaisemiseksi tutkijat purkivat kahden suuren sähköautovalmistajan akkukennot. He tutkivat yhdysvaltalaisen Teslan 4680- ja kiinalaisen Bydin Blade-akun rakennetta ja suorituskykyä.

”Olimme yllättyneitä siitä, ettei kummankaan akun anodeissa ollut lainkaan piitä, erityisesti Teslan akussa. Piitä pidetään tutkimuksissa yleisesti keskeisenä materiaalina energiatiheyden parantamiseksi”, saksalaisen RWTH Aachen Universityn tutkija Jonas Gorsch sanoo tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan Tesla panostaa akuissaan korkeaan energiatiheyteen ja suorituskykyyn. Bydin akuissa painotetaan tehokasta tilankäyttöä ja edullisempia materiaaleja. Tutkijoiden mukaan Bydin akku osoittautui kokonaisuutena tehokkaammaksi, sillä sen rakenne mahdollisti paremman lämmönhallinnan.

Akkujen välillä havaittiin merkittäviä eroja myös lataus- ja purkunopeudessa sekä valmistusmenetelmissä. Esimerkiksi Bydin akkukennojen elektrodilevyjen laminointimenetelmä eroaa merkittävästi Teslan käyttämästä ratkaisusta.

Lue myös:

Molemmat akut hyödyntävät innovatiivisia suunnitteluratkaisuja, mutta eroavat merkittävästi toisistaan. Tutkijoiden mukaan tarvitaan vielä lisätutkimuksia, jotta voidaan ymmärtää paremmin, miten erilaiset rakenteelliset ratkaisut vaikuttavat akkujen käyttöikään ja suorituskykyyn.

Tutkimus julkaistiin Cell Reports Physical Science -lehdessä.

Vihreää siirtymää edistämään tarkoitettu energiainvestointien tuki ei maksimoi haluttuja tavoitteita. Tukea on maksettu yrityksille satoja miljoonia euroja. VTV suosittaa tulostavoitteiden ja tukikriteerien tarkentamista.

Energiatuella on pyritty edistämään Suomen ja EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Vuosina 2018–2023 tuen vaikuttavuutta ei systemaattisesti seurattu.

Tuelle oli asetettu paljon erilaisia tavoitteita eikä mitään niistä priorisoitu selvästi: jokaisen hankkeen kohdalla voitiin katsoa tuen edistävän ainakin jotakin tavoitetta ainakin vähän. Tämä heikensi tuen vaikuttavuutta.

Selkeiden tulostavoitteiden puute aiheuttaa riskin sille, että tukia ohjautuu joko itsessään kannattaville tai energia- ja ilmastotavoitteiden kannalta marginaalisille hankkeille.

”Valtion varojen vastuullinen käyttö edellyttää, että tukien vaikutuksia seurataan ja tuki kohdistetaan kustannusvaikuttavimpiin hankkeisiin. Ei riitä, että tuella edistetään tavoitteita jossain määrin, vaan valtion tuki tulee kohdistaa hankkeisiin, joilla tuella saadut vaikutukset ovat mahdollisimman suuret”, sanoo ylitarkastaja Kaisa-Reeta Koskinen tiedotteessa.

Yrityksille myönnettävän energiatuen määrä moninkertaistui vuosina 2018–2023. Vuonna 2018 energiatukea oli myönnettävissä noin 55 miljoonaa ja vuonna 2022 jo noin 730 miljoonaa euroa, kun kansallisen tuen rinnalle tuli rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vastuulla olevista tuista suurin osa myönnettiin uusiutuvan vedyn ja metaanin tuotantoon sekä sähköntuotantohankkeisiin. Business Finland myönsi energiatukea pienille, alle viiden miljoonan euron hankkeille ja se kohdistui pääasiassa aurinkosähköön, hukkalämpöjen hyödyntämiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.

Arviointi epäyhtenäistä

Tarkastuksessa analysoitiin myös tukihakemuksia. Vaikka energiatuen ohjeistus on ollut kattavaa, se on kuitenkin mahdollistanut tukikriteerien vaihtelevan käytön. Päästövaikutuksen, hankkeiden aikaansaaman energiansäästön laskenta sekä hankkeiden kannattavuustietojen arviointi on ollut epäyhtenäistä.

”Ohjeistuksen väljyyden vuoksi yritysten ilmoittamat tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Tämä on vaikeuttanut hankkeiden keskinäistä vertailua ja voinut vaarantaa hakijoiden tasapuolisen kohtelun. Hakemusten tekemistä ja niiden käsittelyä tulisikin ohjeistaa tarkemmin”, sanoo ylitarkastaja Pietari Suomela.

Hinta-arviot näppituntumalla

Nykyisellään hakija on esimerkiksi voinut valita melko vapaasti energianhinnat, joilla hankkeista syntyvä kustannussäästö arvioidaan. Kustannussäästöt taas vaikuttavat merkittävästi siihen, miten kannattavina ja sitä kautta tukikelpoisina hankkeet näyttäytyvät. Käytettyjen energianhintojen vaihtelujen vuoksi samanlaisetkin hankkeet voivat näyttäytyä joko tukea vaativina tai itsessään erittäinkin kannattavina.

VTV suosittaa, että työ- ja elinkeinoministeriö laatii energiainvestointituelle konkreettiset tulostavoitteet ja niille seurannan. Lisäksi ohjeita tulee päivittää siten, että hakemukset ovat vertailukelpoisia. TEM:n tulisi kehittää myös tuen kriteereitä ja tukiprosessia niin, että tuki kohdistuu aidosti uuteen teknologiaan ja päästö- ja energiavaikutuksiltaan kustannustehokkaimmille hankkeille.

Ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskausi käynnistyy Helsingin pörssissä poikkeuksellisissa merkeissä.

Yhtiöiden ohjeistukset on annettu ja tulosennusteet tehty ennen kuin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asetti niin sanotut vastavuoroiset tuontitullit ja aiheutti markkinoille shokin.

”En usko, että pörssiyhtiöt tai analyytikot ovat tämän tyyppiseen tilanteeseen osanneet varautua ohjeistuksia antaessaan. Enkä siitä heitä syytä”, Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen sanoo.

Hänen mukaansa tulosennusteiden ja monien yhtiöiden ohjeistusten oletusskenaario on ollut, että Euroopan talous lähtee toipumaan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja että Yhdysvallat välttää taantuman.

”Tämä alkaa näyttää varsin optimistiselta skenaariolta, kun huomioidaan, että jo nyt nähty tullisekoilu aiheuttaa merkittävää epävarmuutta etenkin investointeihin, mutta osittain myös harkinnanvaraiseen kulutukseen.”

Viljakainen sanoo, että ennustettavuus on nyt heikkoa ja epävarmuus suurta.

”Paljon riippuu siitä, mille tasolle tullit lopulta eri maissa asettuvat, kun neuvotteluja käydään ja mahdollisesti diilejä tehdään.”

Tullikommentit kiinnostavat

Viljakaisen mukaan sijoittajat toivovat saavansa tuloskauden aikana vastauksia siihen, miten tullipolitiikka on vaikuttanut ja voi vaikuttaa yhtiöiden toimintaympäristöön. Sekin kiinnostaa, mitä yhtiöt voivat tehdä sopeutuakseen uuteen tilanteeseen.

Viljakainen ei usko yhtiöiden alkavan perua ohjeistuksiaan samalla tavalla kuin koronakriisin aikana.

”Tällaisen shokin vaikutukset tulevat hitaammin läpi kysyntään ja hinnoitteluun. Koronassa vedettiin talous kiinni lähestulkoon yön yli.”

Myös Kauppalehden analyytikko Veera Saarelainen toteaa, että tulosjulkistusten yhteydessä on mielenkiintoista nähdä, mitä yhtiöt sanovat Trumpin asettamista tulleista.

Hän huomauttaa, että monilla metsä- ja konepajayhtiöillä merkittävä osuus liikevaihdosta tulee Pohjois-Amerikasta.

UPM:llä osuus on 15 prosenttia, Metsä Boardilla 22 prosenttia, Valmetilla 27 prosenttia, Kalmarilla 26 prosenttia ja Wärtsilällä 19 prosenttia.

Tuloskauden avaa suurista yhtiöistä ensimmäisenä Nordea, joka kertoo tammi–maaliskuun tuloksestaan keskiviikkona. Elisan tulos saadaan torstaina.

Ensi viikon torstai on tuloskauden superpäivä. Silloin tuloksestaan kertoo 25 yhtiötä, muiden muassa Nokia, UPM, Metso, Fiskars ja Huhtamäki.

Kysyntä vaisua

Vuoden ensimmäisen neljänneksen yleistunnelma on todennäköisesti ollut vaisuhko. Kuluttajat ja yritykset ovat edelleen olleet varovaisia kuluttamaan ja investoimaan.

Inderes ennustaa seuraamillensa yhtiöille mediaaniksi prosentin kasvua liikevaihdossa ja kahden prosentin kasvua oikaistussa liikevoitossa suhteessa vertailukauteen.

Kauppalehden analyysipalvelu Factsetistä keräämissä ennusteissa yhtiöiden liikevaihdon mediaanikasvu on 0,9 prosenttia ja liiketuloksen 2,5 prosenttia.

”Toimintaympäristö on pysynyt alkuvuonna hyvin haastavana pörssiyhtiöille. Kysyntä on keskimäärin varsin vaisua, ja tuloksia kannattelevat lähinnä säästö- ja tehostustoimet”, Viljakainen sanoo.

Saksan aie investoida infrastruktuuriin ja puolustukseen on ollut positiivinen uutinen, mutta se ei kuitenkaan ole ehtinyt vuoden ensimmäisen neljänneksen tuloksiin vaikuttaa.

Konepajoilta odotetaan kelpo tuloksia

Tammi–maaliskuun tulosraporteissa tullee olemaan selviä sektorikohtaisia eroja.

Viljakainen odottaa, että metsäteollisuudessa, rakennusyhtiöillä, it-palveluyhtiöillä ja valtaosalla kotimarkkinayhtiöistä on ollut vaikeaa.

”Isommilta konepajayhtiöiltä odotan kohtuullisia tuloksia. Niillä vakaan palveluliiketoiminnan osuudet ovat tuntuvia, ja kohtuulliset tilauskannat tukevat laiteliiketoimintoja.”

Kauppalehden Saarelainen sanoo, että konepajoilta odotetaan liiketulosparannusta. Konepajayhtiöiden tilauskertymissä oli viime vuoden loppupuoliskolla selkeää kasvua vertailukauteen nähden.

”Viimeisellä kvartaalilla nähtiin noin 30 prosentin kasvua kokonaiskertymissä. Kymmenen konepajan tilauskertymät kasvoivat noin 8,4 miljardista eurosta 10,8 miljardiin euroon.”

Finanssisektorilla yhä hyvä meno

Inderesin Viljakainen toteaa, että pankki- ja vakuutussektorilla Nordea ja Sampo luultavasti tekevät jälleen vahvat tulokset.

Nordea tosin teki viime vuoden tammi–maaliskuussa kovat vertailuluvut korkeamman korkokatteen ansiosta.

”Se ei todennäköisesti pysty parantamaan tulostaan, mutta absoluuttisesti hyvät numerot sieltä on tulossa.”

Yhtä tuloskauden kiinnostavimmista tulosraporteista odotetaan polttoaineyhtiö Nesteeltä. Viljakainen uskoo ensimmäisen neljänneksen olleen Nesteelle vaikea.

”Pian nähdään, miten syvällä suossa Neste tarpoo.”

Saarelainen toteaa, että lääkeyhtiö Orionin odotetaan jatkavan paranevaa liiketuloskehitystään, jota yhtiöllä on takana jo viisi tuloskautta. Orionin korkeakatteisen Nubeqa-syöpälääkkeen myynnin odotetaan kasvavan kuluvana vuonna.

Analyytikot odottavat Factsetin keräämien ennusteiden mukaan tulosparannusta myös rakennusyhtiö YIT:ltä. Sen liiketuloksen odotetaan parantuvan vuodentakaisesta melkein 13 miljoonalla eurolla, mutta jäävän silti tappiolliseksi.

”Yhtiön liikevaihto ja tulosluvut paranivat asteittain loppuvuotta kohti, mutta ennusteissa kuluvasta vuodesta odotetaan edelleen mollivoittoista”, Saarelainen toteaa.

Hyviä ostopapereita?

Löytyykö Helsingin pörssistä nyt hyvää ostettavaa halvalla? Alkavatko arvostustasot olla sijoittajalle houkuttelevia?

Viljakainen sanoo, että pitkäjänteiselle osakesijoittajalle Helsingin pörssi tarjoaa ihan hyviä mahdollisuuksia, mutta lyhyellä tähtäimellä voi tapahtua ”oikeastaan mitä tahansa”.

”Tulospohjaisia kertoimia arvioitaessa on hyvä huomioida, että ennusteisiin liittyvät riskit ovat korkeita ja alasuuntaisia.”

Tasepohjaiset arvostustasot ovat huomattavasti hitaammin liikkuva mittari. Tasepohjaisesti Helsingin pörssin yhtiöt on nyt hinnoiteltu pitkän aikavälin keskiarvoja alemmalla tasolla.

”Pörssiyhtiöitä on hinnoiteltu varsin houkuttelevastikin, jos oletetaan, että lähivuosina pahimmat kauppa- ja geopolitiikkariskit väistetään ja että Euroopan talous pääsee Saksan investointien avulla kiinni maltilliseen kasvuun”, Viljakainen toteaa.

Kaikkien kimppuun on hyökätty

Viljakainen sanoo, että viime viikot ovat olleet hänen analyytikon urallaan poikkeuksellisia. Hän ei ole aiemmin nähnyt yhtä suurta päivänsisäistä volatiliteettia.

”Politiikka on niin tempoilevaa, että tilanne voi olla täysin eri aamulla ja illalla.”

Viljakaiselle on ollut järkytys, kuinka voimakkaasti ja nopeasti Yhdysvallat pyrkii muuttamaan maailmankaupan sääntöjä.

”Kiinan ja Yhdysvaltain väliseen kauppaan liittyvät ongelmat ovat ymmärrettäviä, mutta Yhdysvallat hyökkäsi kerralla lähes kaikkien kimppuun.”