Uutiset ja blogit

Suomen kolmanneksi suurin energiayhtiö Helen kasvattaa tuulivoiman osuutta sähköntuotannostaan. Helenin liikevaihto vuonna 2023 oli 1,826 miljardia euroa.

Helen on osallisena 13 tuulipuistossa. Alla on listattuna kaikki, jotka olivat tuotannossa tammikuun 2025 loppuun mennessä. Niiden yhteislaskettu teho-osuus Helenin osalta on 761 megawattia.

Helenillä on osuus myös kahdesta rakenteilla olevasta tuulipuistosta: Niinimäki Pieksämäellä ja Siikajoen tuulivoimapuisto. Molemmat otetaan käyttöön vuoden 2025 aikana. Niiden yhteenlaskettu teho-osuus Helenin osalta on 175,6 megawattia. Siikajoen tuulipuiston rakennuttajana on Suomen Hyötytuuli.

Niinimäen tuulipuisto on valmistuessaan itäisen Suomen suurin tuulipuisto, Helen kertoo. Tänä vuonna ei-fossiilisen sähkön osuus Helenin kokonaistuotannosta kohoaa yli 90 prosenttiin. Tämä sisältää uusiutuvan sähkön lisäksi ydinvoimaa.

Helenin tavoitteena on kattaa yli puolet sähköntuotannostaan tuuli- ja aurinkovoimalla vuoteen 2030 mennessä.

Sähkövarastot uusiutuvan tueksi

Helen on investoinut myös sähkövarastoihin. Niihin voidaan ladata sähköä silloin, kun hinta on alhainen, ja purkaa sitä hinnan ollessa korkea. Tämä tasapainottaa samalla sähköverkkoa ja parantaa sähköjärjestelmän vakautta.

Sähkövarastot auttavat tasapainottamaan uusiutuvan sähkön tuotantovaihteluja, sillä tuuli- ja aurinkovoima ovat säästä riippuvaisia.

Helen hyödyntää sähkövarastoja esimerkiksi Lakiakangas 3 -tuulipuiston yhteydessä.

Droonien uhka sotakentällä on muuttanut panssaroitua sodankäyntiä paljon. Häkkiviritelmistä panssarien päällä on tullut yleisiä, ja jo Ukrainan sodan alussa vajaat kolme vuotta sitten rintamalla nähtiin puutukein vahvistettuja panssariajoneuvoja.

Nyt Venäjän joukot ovat alkaneet turvautua tähän niksiin aiempaa huolellisemmin, raportoi Forbes. Raskaat kalustotappiot – noin 15 000 tuhoutunutta panssarivaunua ja muuta panssaroitua ajoneuvoa – eivät ainakaan ole vähentäneet Venäjän kiinnostusta vanhan kaluston improvisoituihin päivityksiin.

Lisää aiheesta:

Kaiken kukkuraksi tukkitekniikka vaikuttaa ainakin kohtuudella toimivan.

Forbes perustaa uusimman uutisensa Itä-Ukrainassa Donetskin alueella Velyka Novosilkassa havaittuun panssaroituun kuljetusajoneuvoon, jonka ylle oli kiinnitetty kauttaaltaan joka puolelta tukkeja ja niiden päälle ylimääräisiä metallilevyjä. Tukit oli ladottu kaksinkertaiseksi kerrokseksi kahden teräslevyn väliin, ilmenee venäläisten itsensä kuvaamasta videosta.

Avointen lähteiden sota-analyytikoiden mukaan tämä ajoneuvo kesti useita osumia pommidrooneista, mutta lopulta se hylättiin rintamalle. Forbesin mukaan tukkitankki otti osumaa tykistökranaatista.

Tukit ja ylimääräiset metallilevyt suojasivat siis allaan levännyttä panssarointia droonien melko pieniä räjähdelatauksia vastaan, mutta tykkituli oli liikaa. Ajoneuvo ei kuitenkaan hajonnut täydellisesti, vaan sen kuori on yhä päivänselvästi nähtävillä taistelun jälkeen ukrainalaisten kuvaamassa droonivideossa.

Tavalliset 155 millimetrin kaliiperin kranaatit painavat noin 40 kilogrammaa, mistä kymmenkunta kiloa on räjähdysainetta. Esimerkiksi suomalais-norjalaisen aseyhtiö Nammon tuotteessa luvut ovat 42,5 ja 9 kg.

Ammus voi lähteä tykin putkesta 800 metriä sekunnissa eli vajaat 3000 kilometriä tunnissa. Osuman hetkellä ilmanvastus on väistämättä hidastanut kranaattia, mutta 2500 km/h vauhti määränpäässä ei liene silti mitenkään mahdoton.

Lisäpanssarointia ovat käyttäneet Forbesin mukaan myös ukrainalaiset. Eräässä tuoreessa tapauksessa Tanskan Ukrainalle lahjoittama Leopard 1 -taistelupanssarivaunu kesti 8–11 pommidroonin iskua ennen kuin se hajosi viimeiseen osumaan.

Leopardiin oli lisätty tukkien sijasta reaktiivista panssarointia eli räjähdysainelaattoja, jotka räjähtävät kohti iskevää ammusta vastaan. Panssarin päällä oli myös verkkorakenteita droonien pysäyttämiseksi.

Meri- ja energiateollisuusyhtiö Wärtsilä tarjoili vahvan tulosraportin loka–joulukuulta, ylittäen analyytikoiden ennusteet tilauskertymän sekä vertailukelpoisen liikevoiton osalta.

Wärtsilä ylsi viimeisellä neljänneksellä 209 miljoonan euron vertailukelpoiseen liiketulokseen 1 854 miljoonan euron liikevaihdolla, kun vertailukauden tulos oli 177 miljoonaa euroa 1 644 miljoonan euron liikevaihdolla.

Factsetin keräämä 21 analyytikon konsensus ennusti 197 miljoonan euron vertailukelpoista liikevoittoa 1 881 miljoonan euron liikevaihdolla.

Wärtsilä kerrytti loka–joulukuussa 2 491 miljoonan euron edestä uusia tilauksia, kun analyytikot odottivat 2 029 miljoonan euron tilauskertymää. Vertailukaudella uusia tilauksia kertyi 1 856 miljoonan euron edestä, eli kasvua syntyi 34 prosenttia.

Koko vuoden 2024 osalta Wärtsilän tilauskertymä kiri 8 072 miljoonaan euroon, yhtiön historian korkeimpaan lukemaan vuositasolla.

Wärtsilän mukaan tilauskertymän orgaaninen kasvu oli noin 17 prosenttia. Palveluiden tilauskertymän kasvua tuki erityisesti merenkulkuliiketoiminta, kun taas laitteiden tilauskertymä kasvoi kaikkien liiketoimintojen korkean kysynnän tukemana.

Wärtsilän vertailukelpoinen liiketulos koko vuodelta ylsi 694 miljoonaan euroon. Analyytikot odottivat 682 miljoonaa euroa, kun edeltävän vuoden vertailukelpoinen tulos oli 497 miljoonaa euroa.

”Saavutimme kaikkien aikojen korkeimman tilauskertymän, absoluuttisen liiketuloksen sekä liiketoiminnan rahavirran. Vuoden aikana paransimme merkittävästi myös kaikkien liiketoimintojen kannattavuutta”, Wärtsilän toimitusjohtaja Håkan Agnevall kehuu tiedotteessa.

Wärtsilän hallitus ehdottaa jaettavaksi 0,44 euroa osinkoa osakkeelta, yli analyytikoiden 0,42 euron konsensusennusteen. Toissa vuodelta Wärtsilä jakoi osinkoa 0,32 euroa osakkeelta.

Kuluvan vuoden osalta Wärtsilä odottaa sekä merenkulku- että energialiiketoiminnan kysyntäympäristön olevan parempi kuin vertailukaudella.

Yhtiö kuitenkin painottaa, että nykyiset merkittävät ulkoiset epävarmuustekijät vaikeuttavat tulevaisuuden ennusteiden tekemistä.

”Vaikka molempien loppumarkkinoidemme näkymät pysyvät positiivisina vuoteen 2025 siirryttäessä, nykyisillä geopoliittisilla jännitteillä ja kauppapolitiikan epävarmuudella voi olla vaikutuksia erityisesti Energy-liiketoimintaamme”, Agnevall korostaa.

Wärtsilän osake oli aamupäivällä yli kuuden prosentin nousussa.

Energianvarastoinnin arviointi yhä käynnissä

Agnevallin mukaan markkinaympäristö pysyi viime vuoden läpi melko vakaana. Geopoliittiset jännitteet kuitenkin kasvoivat selvästi vuoden aikana, ja ne ovat lisänneet epävarmuutta muun muassa protektionismiin liittyvien riskien korostuessa.

Energiamarkkinoilla siirtymä uusiutuviin energialähteisiin kuitenkin jatkui, Agnevall huomioi, ja vuosina 2024 ja 2025 tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen odotetaan kasvavan uusiin ennätyksiin.

”Taustalla on ilmastohuolet sekä näiden energiamuotojen edullisuus. Tasapainottavien teknologioiden kysyntä liittyy läheisesti uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvuun energiajärjestelmissä”, Agnevall sanoo.

Wärtsilä ilmoitti lokakuussa 2023 käynnistävänsä energian varastointiliiketoiminnan strategisen arvioinnin, jossa yhtenä vaihtoehtona on liiketoiminnan myynti.

Agnevallin mukaan arviointi on yhä käynnissä.

”Sillä aikaa jatkamme energian varastointiliiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyviä investointeja, ja olemme täysin sitoutuneina palvelemaan asiakkaitamme”, Agnevall sanoo.

Nato-maiden ilmavoimien hajautetun operoinnin harjoittelu jatkuu lähellä Suomea.

Tammikuun 30. päivänä Alankomaiden ilmavoimat toi neljä Lockheed Martin F-35A -hävittäjää virolaiseen Ämarin lentotukikohtaan. Koneet tukeutuvat normaalisti Leeuwardenin lentotukikohtaan.

Ämarissä oli jo ennestään neljä koneyksilöä Nato-maiden vuorottaisessa Baltian ilmatilavalvonnassa, joten koneiden määrä kaksinkertaistui.

Nyt tarkoituksena oli harjoitella virolaisen maahenkilökunnan kanssa Nato-maiden ilmavoimien nopean mobilisoinnin konseptin (ACE, Agile Combat Employment) toimintaa. Puolustusliiton tiedotteen mukaan ACE-operointi yksi on Naton ilmaoperaatioiden komentajan kenraali James Heckerin pääprioriteeteista.

Viime syyskuussa USAF:n F-35A- ja Saksan ilmavoimien Eurofighter-kalusto harjoitteli ACE:n mukaista operointia maantietukikohdista Suomessa.

Vuotta aiemmin maantieasioilla olivat brittien Eurofighterit – tai Typhoonit, kuten koneita saarivaltiossa kutsutaan – ja Norjan ilmavoimien F-35A:t.

Lue myös:

Metsäyhtiö UPM:n vertailukelpoinen liikevoitto nousi loka–joulukuussa vuodentakaisesta. Yhtiön tuloskehitys ylitti loppuvuodesta 2024 ennusteet.

Vertailukelpoinen liikevoitto oli 418 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmalla vertailukaudella oli 323 miljoonaa euroa.

Tietopalvelu Factsetin kokoaman 21 analyytikon konsensusennuste vertailukelpoiseksi liikevoitoksi oli 347 miljoonaa euroa ennusteiden vaihteluvälin ollessa 302–372 miljoonaa euroa.

Yhtiön vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,61 euroa. Analyytikot ennakoivat vertailukelpoisen osakekohtaisen tuloksen osuneen 0,49 euroon. Vertailukaudella lukema oli 0,46 euroa.

UPM:n liikevaihto oli vuoden 2024 viimeisellä vuosineljänneksellä 2 632 miljoonaa euroa. Analyytikoiden konsensusennuste liikevaihdoksi oli 2 589 miljoonaa euroa. Vertailukaudella liikevaihtoa kertyi 2 531 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa osingoksi 1,50 euroa osaketta kohden. Tilikaudelta 2023 yhtiö jakoi osinkoa niin ikään 1,50 euroa osakkeelta. Analyytikot ennakoivat osingoksi 1,52 euroa per osake.

Hallitus kertoo myös aloittavansa UPM:n ensimmäisen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman, joka vastaa noin 1,1 % UPM:n osakkeista.

UPM:n vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan olevan arviolta 400–625 miljoonaa euroa vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla (515 miljoonaa euroa vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla).

Tulos parani myös vuositasolla

Koko vuoden liikevaihto laski vuonna 2024 yhden prosentin verran edellisvuodesta ollen 10 339 miljoonaa euroa.

Vertailukelpoinen liikevoitto tilikaudella 2024 oli 1 224 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 21 prosentin nousua vertailukaudesta. Vuonna 2023 vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 013 miljoonaa euroa.

UPM ennakoi hyötyvänsä vuonna 2025 korkeammista toimitusmääristä ja alemmista kiinteistä kustannuksista vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta vuoden 2024 ensimmäistä puoliskoa alemmat myyntikatteet vaikuttavat yhtiön mukaan tulokseen negatiivisesti.

Vuoden 2025 alussa sellun hinnat ovat samalla tasolla ja sähkön hinnat alemmat kuin vuoden 2024 alussa.

Vuosi 2025 on myös UPM:n Paso de los Torosin sellutehtaan ensimmäinen kokonainen täyden tuotannon vuosi, minkä odotetaan kasvattavan sellutoimituksia.

Tarramateriaalien, erikoispaperien ja vanerin toimitusmäärien odotetaan kasvavan edelleen. Painopaperitoimitusten odotetaan vähenevän.

UPM Biofuelsin odotetaan parantavan tulostaan vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla viime vuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna.

Geopolitiikassa ja globaalissa liiketoimintaympäristössä on merkittäviä epävarmuuksia, jotka voivat vaikuttaa UPM:n tuotteiden toimitusten, myyntihintojen ja eri tuotantokustannusten kehitykseen.

Puumarkkina yhä kireä

UPM:n toimitusjohtaja Massimo Reynaudo kertoo, että tulosparannuksen taustalla on Uruguayn uusi sellutehdas ja kehittyneiden materiaalien liiketoimintojen hieman parantuneet toimitusmäärät.

”Tuotemarkkinoidemme elpyminen kuitenkin hidastui vuoden jälkipuoliskolla. Päättäväisten toimenpiteiden ansiosta onnistuimme laskemaan kiinteitä kustannuksia 103 miljoonaa euroa vuoden aikana. Jatkamme toimia kiinteiden kustannusten vähentämiseksi ja marginaalien parantamiseksi vuonna 2025”, Reynaudo kommentoi tiedotteessa.

Suomessa puumarkkinat olivat Reynaudon mukaan edelleen rakenteellisesti kireät, mikä pitää puukustannukset korkeina ja saatavuuden rajallisena.

Vuoden 2024 toisella puoliskolla UPM otti Reynaudon mukaan käyttöön uuden toimintamallin, jolla yhtiö optimoi Finnish Fibres -liiketoiminta-alustansa kannattavuutta.

”Mallin ansiosta olemme pystyneet ajamaan hyväkuntoisia sellutehtaitamme kannattavasti, vaikka puukustannukset ovat olleet kestämättömän korkeat ja sellun hinnat alhaiset”, Reynaudo kertoo.

UPM aloitti myös itäisessä Saksassa sijaitsevan Leunan biojalostamon käyttöönoton ja käynnistyksen vuoden 2024 lopulla, ja useimmissa yksiköissä on Reynaudon mukaan edistytty hyvin.

”Laadunvarmistustarkastuksissa havaitsimme kuitenkin, että sokerista kemikaaleiksi -prosessissa tarvitaan tiettyjä korjaustöitä. Töihin on ryhdytty, ja ne kestävät muutaman kuukauden. Samaan aikaan muiden yksiköiden vaiheittainen käynnistys jatkuu. Tehtaan integroidun kaupallisen tuotannon odotetaan alkavan vuoden 2025 toisella puoliskolla.”

Hieman ennen tulosjulkistusta UPM:n tarramateriaaleihin erikoistunut tytäryhtiö UPM Raflatac kertoi ostaneensa brittiläisen Metamarkin vauhdittaakseen kasvuaan graafisissa tarramateriaaleissa.

UPM Raflatac on ostanut brittiläisen Metamarkin vauhdittaakseen kasvuaan graafisissa tarramateriaaleissa.

”UPM Raflatacin nykyinen Graphics-liiketoiminta täydennettynä Metamarkilla vahvistaa UPM Raflatacin kilpailukykyä, tuo huomattavia synergiaetuja ja tekee UPM Raflatacista merkittävän toimijan tässä nopeasti kasvavassa, korkean jalostusarvon tuoteryhmässä”, tiedotteessa sanotaan.

Yrityskaupan arvo on 146 miljoonaa puntaa eli noin 175 miljoonaa euroa.

Vuonna 1992 perustettu Metamark valmistaa ja jakelee graafisia tarramateriaaleja. Tuotevalikoima koostuu ulko- ja sisämainontaan sekä ajoneuvojen teippauksiin soveltuvista materiaaleista.

Yritys työllistää noin 185 henkilöä, ja sillä on tuotantolaitos Lancasterissa, Isossa-Britanniassa. Yrityksen liikevaihto on noin 65 miljoonaa puntaa, mikä vaikuttaa positiivisesti UPM Raflatacin ebitda-marginaaliin.

"Olemme tehneet strategisen päätöksen kasvaa globaalisti graafisissa tarramateriaaleissa orgaanisesti sekä yritysostoin. Tämä yrityskauppa on tärkeä virstanpylväs", sanoo UPM Raflatac -liiketoiminta-alueen johtaja Tim Kirchen tiedotteessa.

UPM Graphics on uusi strateginen liiketoimintayksikkö UPM Raflatacissa. Se perustettiin AMC AG:n ja sen Graphics-liiketoiminnan oston jälkeen vuonna 2022. Vuonna 2024 yhtiö laajensi graafisten tarramateriaalien valikoimaansa ostamalla belgialaisen Grafitypin.

Aurinkovoiman kehittäjäyhtiöillä on suunnitelmissa 285 teollisen kokoluokan aurinkovoimahanketta Suomeen. Niiden yhteisteho on 23,3 gigawattia.

Hankkeista 19 (0,6 GW) on rakenteilla ja 42:lle (2,5 GW) on myönnetty rakennuslupa. Hankkeista pienin on 1,1 megawattia ja suurin 600 MW. Tehot ovat nimellistehoja.

Eniten kapasiteettia on suunnitteilla Kauhajoelle (942 MW), Lappeenrantaan (854 MW) ja Kankaanpäähän (817 MW).

Tiedot ilmenevä Suomen uusiutuvat -yhdistyksen uudesta tilastosta.

Täällä lukumäärältään eniten

Lukumäärältään eniten hankkeita kaavaillaan Pohjois-Pohjanmaalle. Sinne on suunnitelmissa 32 hanketta. Yhteensä niiden teho on 1,9 GW.

Satakuntaan on tulossa 27 hanketta (3,3 GW), Etelä-Pohjanmaalle 24 hanketta (2,7 GW) ja Uudellemaalle 21 hanketta (2 GW).

Pohjois-Suomessakin hankkeita on, mutta niiden tuotantokapasiteetti on pienempi kuin etelässä ja lännessä.

Etenee vauhdilla

Vuoden 2024 lopussa Suomen teollisen aurinkovoiman kokonaiskapasiteetti oli runsas 120 megawattia.

Alan edunvalvontapäällikkö Klaara Tapper arvioi tiedotteessa, että aurinkovoimarakentaminen tulee etenemään Suomessa nopealla vauhdilla.

Ala lupaa, että teollisen mittaluokan aurinkovoima lisää maanvuokra- ja verotuloja, luo työpaikkoja ja vauhdittaa paikallista yritystoimintaa monessa kunnassa.

Tapperin mukaan paikallinen, kotimainen energia houkuttelee myös teollisuus- ja teknologia-alan investointeja, jotka tarvitsevat puhdasta sähköä.