Uutiset ja blogit

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on hylännyt Fortum Power and Heatin hakemuksen, joka koski vesitalousluvan selventämistä Tainionkosken vesivoimalaitoksen osalta.

Aluehallintoviraston mukaan lyhytaikaissäännöstely edellyttää nykyisen oikeuskäytännön mukaisesti joko selkeää lupamääräystä tai nimenomaista lupaa. Lisäksi toiminnan vaikutusten täytyy olla perusteellisesti selvitetty tai arvioitu ennen luvan myöntämistä.

”Koska Tainionkosken lyhytaikaissääntelyä ei ole nimenomaisesti käsitelty Tainionkosken voimalaitoksen lainvoimaisissa lupapäätöksissä, sitä ei myöskään voida selventää vesilain 19 luvun 16 §:n mukaisessa menettelyssä”, ympäristöneuvos Erja Tasanko Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo tiedotteessa.

Fortum jätti hakemuksensa viime vuonna. Pyyntö koski vuoden 1986 vesioikeuden päätöstä, ja sen tarkoituksena oli saada vahvistus sille, että Tainionkosken voimalaitoksella olisi oikeus juoksutuksen lyhytaikaissääntelyyn.

Yhtiö totesi hakemuksessa, että laitoksella on ollut oikeus Tainionkosken lyhytaikaissäätöön jo pitkään, vaikka asiaa ei lue lupamääräyksissä. Perusteluina hakemukselle esitettiin muun muassa vuoden 1975 katselmuskirja, jossa mainitaan, että Tainionkosken juoksutusta vaihdellaan vuorokauden eri aikoina tehontarpeen ja Vuoksen voimalaitosten yhteiskäytön mukaan.

Fortum viittasi myös siihen, että Imatrankosken voimalaitoksella on selkeä oikeus tehonsäätöön ja että Vuoksen vesistössä on harjoitettu lyhytaikaissääntelyä vuosikymmenten ajan ilman, että valvontaviranomainen olisi puuttunut siihen.

Yhtiö kertoi lisäksi, että harjoitetusta lyhytaikaissääntelystä on raportoitu säännöllisesti Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmään tunnittaisilla mittaustiedoilla.

Konecranes on saanut kymmenen RTG -hybridinosturin ja yhden akkukäyttöisen RTG-nosturin tilauksen Kanadaan GCT Global Container Terminalsilta.

Sopimusten arvoa ei kerrota.

Sopimukset allekirjoitettiin vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, ja tilatut 11 nosturia toimitetaan vuoden 2026 kolmanteen neljännekseen mennessä.

Tämä juttu on uusinta keväältä 2022. Julkaisemme sen nyt uudelleen samaan aihepiiriin kuuluvana uutisena, kun T&T on selvittänyt, olisiko Suomella teknisiä mahdollisuuksia ydinpommiin vai ei.

Nykyaikaiset ydinpommit tuottavat melkein yhtä paljon ydinsaastetta räjähdysenergiaa kohti kuin Yhdysvaltain toisessa maailmansodassa käyttämät Hiroshiman ja Nagasakin pommit. Koska nykyiset aseet ovat isompia, saasteen kokonaismäärä yhtä pommia kohti on kuitenkin monikymmenkertainen.

Tämän teeman nostimme esiin keväällä 2022 pitkässä asiantuntijahaastattelussa sekä myöhemmin sen lyhennelmässä.

Nykyaikaisten ”vetypommien” runsas saaste johtuu siitä, että niiden energiasta vain noin puolet syntyy ydinfuusiosta. Toinen puoli energiasta vapautuu fissiossa, kun fuusiomateriaalia ympäröivä köyhdytetystä uraanista tehty kapseli alkaa reagoida fuusion valtaisan energeettisten neutronien tulvan seurauksena.

Mutta mitä käy, jos Venäjä todella käyttää ydinaseita Ukrainassa? Saastuuko Eurooppa vuosikymmeniksi tai vuosisadoiksi?

Mahdollisesti aivan paikallisesti, mutta yhdestä tai parista pommista suuret alueet eivät saastu elinkelvottomiksi.

Isossakin pommissa on nimittäin ydinmateriaalia vähänpuoleisesti verrattuna ydinvoimalaan. Näin muistuttavat T&T:n haastattelemat asiantuntijat, VTT:n Jaakko Leppänen ja Säteilyturvakeskuksen Kari Peräjärvi.

Aivan ensimmäisinä päivinä räjähdyksen jälkeen tilanne ydinlaskeuman alla on siitä huolimatta kriittinen, asiantuntijat jatkavat.

Yksi tunti pommin räjähdyksestä laskeuman alla säteilee arviolta satakertaisesti verrattuna Tšernobylin laskeumaan, mutta pommin synnyttämä säteily vaimenee selvästi voimalan laskeumaa nopeammin. Kuudessa kuukaudessa pommin aktiivisuus tippuukin jopa 50 000 kertaa pienemmäksi kuin se oli tunti räjähdyksen jälkeen.

Tärkein asia: Räjähdyskorkeus

Kaikkein tärkeintä – jopa pommin kokoa tärkeämpää – on räjähdyskorkeus. Jos pommi räjähtää riittävän korkealla, saaste useimmiten laimenee korkealle ilmakehään ja leviää ympäri maailman. Tällöin suurta uhkaa terveydelle ei synny edes lyhyellä aikavälillä.

Maanpinnalla tai aivan pinnan lähellä räjähtävä pommi taas synnyttää varmasti paikallisen laskeuman tuulen alapuolelle. Pintaräjähdyksessä tulipallo näet höyrystää valtavan määrän kiveä. Kun tulipallo jäähtyy, tämä kivi tiivistyy takaisin kiinteäksi. Ydinsaaste takertuu kivihiukkasiin ja sataa niiden mukana nopeasti alas.

Pommin räjähdyskorkeus on hyökkääjän vapaasti ohjelmoitavissa – näin oli jo vuonna 1945, kun Yhdysvallat pommitti Japania. Sotilaalliselta kannalta järkevintä on yleensä räjäyttää pommi ilmassa, jotta sen paine- ja lämpösäteilyvaikutukset yltävät kauemmas. Miten hyökkääjä kulloinkin toimii, ei voida kuitenkaan varmuudella tietää.

Toisaalta ilmaräjähdyksen laskeumalta suojeleva vaikutus ei ole täysin aukoton, Leppänen kertoo.

Mistä tämä pieni mutka matkassa johtuu, käy ilmi pidemmästä tilaajille tarkoitetusta tekstistä. Pitkässä jutussa kerrotaan myös, miksi ydinpommin saaste hajoaa nopeammin kuin reaktorin. Tekstissä kerromme myös, miten ”vetypommin” räjähdysmekanismi tarkemmin tapahtuu. Tämä uutinen on lyhennelmä.

Kiinalainen aurinkopaneelivalmistaja Longi on kehittänyt piistä ja perovskiitista valmistetun päällekkäisaurinkokennon, jonka hyötysuhde on 34,85 prosenttia. Hyötysuhde rikkoi maailmanennätyksen omassa kategoriassaan.

Tuloksen on vahvistanut Yhdysvaltain energiaministeriön kansallinen uusiutuvan energian laboratorio (National Renewable Energy Laboratory).

Tällä hetkellä aurinkokennojen yleisin valmistusmateriaali on yksi- tai monikiteinen pii. Kaupallisten piikennojen hyötysuhde on noin 20 prosentin luokkaa.

Päällekkäisaurinkokennossa (engl. tandem) pii- ja perovskiittikennot ovat nimensä mukaisesti päällekkäin. Näiden kennojen teoreettinen maksimihyötysuhde on 43 prosenttia.

Perinteisten pn-liitokseen perustuvien aurinkokennojen teoreettinen maksimihyötysuhde on 33,7 prosenttia. Pn-liitoksessa yhteen liitetään kaksi erityyppistä puolijohdemateriaalia (p- ja n-tyyppi).

Perovskiitti-sana viittaa alun perin tiettyyn kiderakenteeseen. Tähän rakenteeseen kiteytyvillä aineilla ei välttämättä ole kemiallisesti mitään tekemistä toistensa kanssa.

Aurinkokennoista puhuttaessa valoa absorboivana materiaalina käytetään perovskiittirakenteen sisältäviä aineita.

Longi on rikkonut ennätyksiä aikaisemminkin. T&T uutisoi syyskuussa yhtiön aikaisemmasta ennätyksestä. Silloin hyötysuhteeksi mitattiin 34,6 prosenttia.

Aiheesta uutisoi muun muassa Interesting Engineering.

Britannian maavoimat on suorittanut ensimmäistä kertaa toteuttanut testin, jossa suunnatun energian asejärjestelmä on onnistunut pudottamaan yksittäisten dronejen sijaan droneparvia.

Brittien puolustusministeriö kutsuu koeammuntaa tiedotteessaan uraauurtavaksi. Se suoritettiin läntisessä Walesissa sijaitsevalla ampuma-alueella ja kyseessä oli suurin droneparvien torjuntaharjoitus, jonka maavoimat on tähän mennessä toteuttanut.

Tiedotteen mukaan käytetty torjuntajärjestelmä lähettää korkeataajuisia radioaaltoja – tarkempaa taajuusaluetta saati lähetystehoa ei spesifioitu – jotka häiritsevät tai vahingoittavat dronejen sisällä olevaa elektroniikkaa. Dronet joko menevät epäkuntoon tai putoavat taivaalta. Kysymyksessä ei ole siis dronejen langattoman verkkoyhteyden häirintä.

Yleisesti radiotaajuuksilla tarkoitetaan sähkömagneettisen säteilyn taajuusaluetta alle kolmesta kilohertsistä aina 300 GHz:iin asti.

Tiedotteen mukaan yksittäisen sähkömagneettisen laukauksen kustannus on arviolta kymmenen brittipennyä. Järjestelmien kantamaksi ilmoitetaan yleisesti 1 km.

Testeissä maavoimat on onnistunut pudottamaan kaksi droneparvea yhdellä kertaa. Parvien kokoa ei tarkkaan kerrota, mutta kokeissa vaikutettiin yhteensä ”enemmän kuin sataan” droneen.

Nyt käytetty torjuntajärjestelmä on teknologiademonstraattori, jonka on kehittänyt Thales UK:n johtama yrityskonsortio.

Lue myös:

Sijoittajalegenda Warren Buffett näyttää kääntäneen osakemarkkinan myllerryksen voitoksi. Ennen kriisiä Buffett myi osakkeita ja istuu nyt käteiskassan päällä. Pitäisikö piensijoittajan lopettaa pähkäily ja peesata Buffettia?

Buffettin ajattelun ja salkun tuntee hyvin sijoittaja ja sijoituskirjailija Heikki Keskiväli. Hän on kuukauden kuluttua jälleen lähdössä Omahaan Buffettin yhtiön Berkshire Hathawayn yhtiökokoukseen.

”En näkisi kovin järkevänä lähteä häntä peesaamaan. Jos häntä haluaa seurata, niin kannattaa ennemmin ostaa hänen Berkshire Hathaway -yhtiönsä osaketta. Siinä hänen omaisuutensa on kiinni”, sanoo Keskiväli.

Hän kuitenkin huomauttaa, että Berkshire Hathaway ostaa osakettaan vain, kun se on riittävän halpa kirjanpitoarvoltaan.

Nyt osakkeen arvo suhteessa yhtiön kirjanpitoarvoon on noin 1,65. Aiemmin rajana oli, että yhtiö osti omaa osaketta, kun lukema oli alle 1,2. Tosin nyt sääntöön on tullut joustavuutta.

Buffettin seuraamisessa ongelmana on se, että tieto omistusmuutoksista tulee viiveellä. CNBC-yhtiön palvelussa Buffettin salkun liikkeitä seurataan tiiviisti, mutta silti suuri osa omistustiedoista on viime vuodenvaihteelta.

Buffettin suuria omistuksia ovat muun muassa luottokorttiyhtiö American Express, Bank of America -pankki, Coca-Cola, öljy-yhtiö Chevron ja kiinalainen sähköautovalmistaja BYD.

”En hänen liikkeisiinsä perusta omiani, mutta ovat ne omia päätöksiä joko tukevia tai haastavia. Kyllä se vaikuttaa omiin ajatuksiin”, Keskiväli sanoo.

Amerikan osakkeita myyntiin

Viime vuonna Keskiväli kiinnitti huomiota siihen, että Buffettin Berkshire Hathaway -yhtiö alkoi myydä suuromistuksensa eli Applen osakkeita ja muutenkin lisäämään käteisen määrää.

Keskiväli itse on syksyn ja talven aikana myynyt amerikkalaisia osakkeita ja siirtänyt rahoja Eurooppaan, mikä on ollut onnistunut muutos.

Keskiväli tulkitsi Buffettin liikkeitä niin, ettei tämä enää löytänyt Yhdysvaltain markkinalta järkevän hintaista ostettavaa.

”Kyllä se on ollut osatekijä siinä, että olen itsekin halunnut vähentää jenkkien painoa. Hän on tehnyt isoja ostoja Yhdysvaltain ulkopuolella eli Japanissa. En silti itse ole Japaniin lähtenyt seikkailemaan.”

Toinen signaali Buffettin näkemyksistä oli se, että tämä vähensi ja lopulta lopetti Berkshire Hathawayn omien osakkeiden ostot. Hän siis piti osaketta ja markkinaa kalliina.

Buffett ei sijoittamisessaan yritä ennustaa markkinan suuntaa.

”Hän ei yritä ajoittaa markkinaa. Kun osakkeet kallistuvat, hän ei vain enää löydä ostettavaa”, Keskiväli sanoo.

Hän huomauttaa, että piensijoittaja on paljon helpompaa tehdä omia liikkeitään kuin valtavia miljardimääriä liikuttelevan Buffettin.

”Pieniä tankkauksia olen tehnyt”

Mitkä sitten ovat olleet Keskivälin omat liikkeet osakkeiden kurssilaskussa, joka alkoi Yhdysvaltain julistamista korkeista tuontitulleista muille maille?

”Käytännössä en ole yhtäkään osaketta myynyt, vaan olen tehnyt pieniä ostoja. Eli pieniä tankkauksia olen tehnyt valikoiden”, Keskiväli sanoo.

Keskiväli ei halua mainita ostamiaan osakkeita, koska haluaisi perustella sijoitukset perusteellisesti. Hän on etsinyt osakkeita, joihin tullit eivät ainakaan suoraan iske, mutta jotka ovat silti laskeneet.

”Osa osakkeista mitä itsekin olen ostanut, on saattanut tulla 30–40 prosenttia alaspäin. Lähinnä vain sen takia, että pienyhtiöissä on vähemmän kaupankäyntiä ja pienemmätkin myynnit heilauttavat paljon kursseja”, Keskiväli sanoo.

Päivänsisäistä kauppaa hän ei tee, koska käy palkkatöissä. Ennen työpäivää hän saattaa tehdä osakkeiden ostotoimeksiantoja, jotka toteutuvat päivän aikana, mikäli kurssi laskee toimeksiannon tasolle.

Mitkä yhtiöt sitten ovat turvasatamia tässä tilanteessa?

”Lähtökohtaisesti kaikki yhtiöt, jotka palvelevat kotimaata eli tekevät paljon bisnestä maan tai oman talousalueen sisällä, olivat ne sitten Yhdysvalloissa, Kanadassa tai Pohjoismaissa. Ovathan ne tässä tilanteessa paljon houkuttelevampia kuin ne, jotka perustavat toimintansa vientiin”, Keskiväli sanoo.

Hän neuvoo tutkimaan sijoituskohteita ennen kuin kriisi iskee päälle. Kurssilaskussa olisi hyvä olla oma sijoitussuunnitelma, jossa pitäytyy. Markkinan pohjaan on vaikea osua.

”Yksi strategia voi olla sijoittaa joka kuukausi tietty määrä. Toinen tapa on sijoittaa hintatasoittain, eli päättää sijoittaa osakkeeseen tai indeksiin tällä hintatasolla ja ostaa lisää, jos se liikahtaa johonkin suuntaan tietyn verran. Silloin päätös jo tehty ja jossittelu jää pois.”

Hänellä itsellään sijoitukset ovat pitkälti osakkeissa. Turvaa salkkuun tuo se, että valituista osakkeista osa on taloussuhdanteille aikalailla immuuneja. Lisäostoja hän tekee palkkatuloistaan.

”En lähde suhdannetta ennustamaan, mutta voi hyvinkin olla, että nyt on tulleilla luotu niin paljon epävarmuutta, että seuraavat viisi vuotta tulevat olemaan heikkoa talouskasvua ja aikaa markkinoilla”, Keskiväli sanoo.

USA ei nyt innosta

Keskiväli on tyytyväinen, että kevensi Yhdysvaltain painoa salkussaan. Markkinan houkuttelevuus on hänen silmissään heikentynyt tulliuutisten takia.

”Maan johto ei enää tunnu välittävän osakemarkkinoista, vaan pikemminkin ajaa nyt äänestäjien etua, vaikka se tarkoittaisi yhtiöille hyvin epäsuosiollisia päätöksiä. Jos tullit jäisivät näille tasoille, niin kyllähän monen yhtiön kannattavuus heikentyisi selvästi ennätystasoilta.”

Osakemarkkinoiden pohjaa on vaikea ennustaa. Keskivälillä on harkinnalle yksinkertainen mittari.

”Kun Yhdysvalloissa alkaa työttömyys kasvaa, on pahempi taantuma päällä ja mielestäni jo parempi hetki ostaa enemmänkin.”

Nyt on kuitenkin hänen mukaansa parempi aika sijoittaa kuin viime vuonna.

”Kun lähdin keventämään USA:n omistuksia viime vuonna, siellä oli kaikki äärimmäisen ruusuista, mikään ei ollut huonosti. En pidä siitä, jos kukaan ei hinnoittele mitään huonoa.”

Yhdysvaltain avaruushallintovirasto Nasan edustajat ovat huolissaan Kansainvälisen avaruusaseman (ISS) kohtalosta, kun Trumpin hallinto suunnittelee leikkaavansa viraston budjetista 20 prosenttia.

Nasan edustajat kertoivat hiljattain järjestetyssä turvallisuuspaneelissa (Aerospace Safety Advisory Panel), että he ovat erittäin huolissaan avaruusaseman heikentyneestä kunnosta.

Nasan mukaan ongelmat ovat entuudestaan tuttuja: avaruusasemalla on havaittu erinäisiä halkeamia ja ilmavuotoja. Rahoituksesta on ollut aikaisemminkin pulaa.

Kokouksessa Nasan edustajat vaativat lisärahoitusta, jotta avaruusasema saadaan poistettua käytöstä suunnitelmien mukaisesti.

Kansainvälinen avaruusasema on tarkoitus poistaa käytöstä vuonna 2030. T&T on aikaisemmin kertonut, että Nasa on valinnut yksityisen avaruusyhtiö SpaceX:n toimittamaan aluksen, jonka avulla avaruusasema ohjataan putoamaan Tyyneenmereen.

Avaruusalustilauksen arvo on reilut 840 miljoonaa dollaria eli noin 730 miljoonaa euroa.

Vaarana hallitsematon putoaminen

Kansainvälinen avaruusasema on pituudeltaan 108,5 metriä ja leveydeltään 73,15 metriä.

Avaruusasemaa on nimitetty maailman kalleimmaksi esineeksi. Vuonna 2010 avaruusaseman hintalapuksi arvioitiin 150 miljardia dollaria koko elinkaaren aikaiset kustannukset huomioiden.

SpaceNewsin mukaan Nasa käytti viime vuonna 993 miljoonaa dollaria avaruusaseman operointiin ja kunnossapitoon sekä 1,63 miljardia dollaria miehistön ja rahdin kuljetuksiin.

Turvallisuuskokouksessa keskusteltiin myös siitä, että avaruusasema saatetaan joutua poistamaan kiertoradalta hätäisesti.

Nasan mukaan katastrofaalista olisi, jos avaruusasema tippuu hallitsemattomasti. Silloin romua saattaisi pudota esimerkiksi asuinalueille.

”Kaikkia näitä riskejä yhdistää ISS:n budjettivaje”, turvallisuuspaneelin jäsen Rich Williams sanoo.

Kiertoradalta poisto on kallista puuhaa. SpaceX:n toimittaman avaruusaluksen lisäksi rahaa käytetään itse laukaisuun.

Nasa pelkää avaruusaseman päivittäisten operaatioiden vaarantuvan entisestään, jos summa otetaan suoraan ISS:n budjetista.

Aiheesta uutiosi muun muassa Interesting Engineering.