Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump julisti maailmalle kauppasodan viime viikon keskiviikkona 2.4., minkä seurauksena osakemarkkinat ovat tempoilleet poikkeuksellisesti.
Helsingin pörssin osakkeiden hintakehitystä kuvaava yleisindeksi päätyi viime viikon tiistaina 10 095,9 pisteeseen ja tämän viikon keskiviikkona 8 841,9 pisteeseen.
Sittemmin kurssit ovat heitelleet suuntaan ja toiseenkin, kun Trump ilmoitti tullien lykkäämisestä 90 päivällä.
Kun veri virtaa, on ostonpaikka, markkinoilla sanotaan. Toimitus tiedusteli maanantaina 7.4. Kim Lindströmiltä, Elina Avelalta ja Tomi Lahdelta mitä he aikovat tehdä.
Lindströmin sijoitusten arvo on henkilökohtaisten omistusten kautta ainakin noin kymmenen miljoonaa euroa, tietopalvelu Holdings kertoo. Lahti ja Avela kuvasivat salkkujaan seitsennumeroisiksi.
”Olemme valmiita käyttämään luottoa”
”Meidän – minun ja poikani – strategia on täydentää vanhoja omistuksiamme, jos saamme osakkeita edullisesti”, osinkoja arvostava Lindström kertoo.
He tekevät ostoja pienissä erissä. Näin osakkeita ei välttämättä osteta pohjilta, mutta keskihankintahinta laskee aleneviin kursseihin tehtyjen ostojen ansiosta. Ostoja on jo tehty ja niitä ollaan valmiita jatkamaan.
”Toistaiseksi olemme käyttäneet likvidejä varoja, joita on tullut esimerkiksi osingoista. Olemme valmiita käyttämään luottoa, jos tästä tullaan vielä alas. Nykyinen taso on kuitenkin jo useissa tapauksissa varsin houkutteleva.”
”Hetki sitten ostin mielestäni edullisesti Evlin osakkeita. Evli on yhtiö, johon olen oppinut luottamaan. Sitä sai totuttua alhaisempaan hintaan, mikä kannatti käyttää hyväksi”, Lindström kertoi maanantaina, jolloin Evlin osake pyöri noin 15–16 eurossa.
Vielä helmikuussa osake oli 20 euron tuntumassa ja analyysitalo Inderesin tämän vuoden tulosennusteella laskettu p/e-luku oli 16:sta hujakoilla. Maanantaina arvostuskerroin oli 13:n tienoilla.
”Aiemmin hinta ei ole ollut sellaisella tasolla, mitä olisin ollut valmis maksamaan. Nyt aletaan olla niillä tasoilla. Evlin kannattavuus on normaalioloissa erinomainen.”
Toimialana varainhoito on Helsingin pörssin kannattavammasta päästä. Esimerkiksi Evlin liikevoiton osuus liikevaihdosta oli 45,9 prosenttia viime vuonna, kun vaikkapa hissivalmistaja Koneen lukema oli 11,3 prosenttia.
Varainhoidossa bisneksen kulut eivät juuri kasva, kun se on saatu käyntiin. Salkunhoitajat hoitavat lähes samalla vaivalla miljardia tai kymmentä miljardia euroa, jolloin tuotot kasvavat ilman kulujen kasvattamista.
Yksi huolenaihe toimialalla on markkinatilanne.
Evli saa asiakkailta palkkioita sijoitusten menestymisen mukaan. Romahduksessa tuotot voivat kärsiä. Lindström ei ole tästä niin huolissaan vaan hän on iloinen, että sai osakkeita. Evlin osakkeilla ei käydä yhtä paljoa kauppaa kuin isommissa yhtiöissä.
”Silloin kiinnostuksemme herää varmasti”
”UPM on metsäyhtiöiden ykkönen, ja se on tullut railakkaasti alas. Tietoevry on perusteettoman halpa osinkoihin nähden, vaikka maine on kärsinyt. Valmet on aliarvostettu ja Kalmarkin on tullut alas”, Lindström luettelee ostokohteitaan.
Tilauskirjoillaan viime vuonna ihastuttanut Wärtsilä kiinnostaa, mutta ei näillä hinnoilla. Yhtiön osinkotuotto on liian alhainen ja p/e-luku liian korkea, Lindström toteaa. Konepajan p/e-luku oli helmikuussa ennusteilla laskettuna 20. Maanantaina se oli 14.
”Jos p/e-luku menee alle 10:een, kiinnostuksemme herää varmasti ja alamme tutkia syitä. Joskus alhainen arvostus voi olla perusteltu, joskus kyse on markkinahäiriöstä”, Lindström sanoo koko konepajasektorista.
Ennusteilla lasketut p/e-luvut voivat mennä uusiksi, kun yhtiöt ja analyytikot arvioivat kauppasodan vaikutuksia tuloksiin. Lindström ei seuraa kertoimia orjallisesti. Niistä saa signaalia, onko osake selvästi yli- tai aliarvostettu.
Lindström pitää osinkotuottoa kelpo mittarina, mutta rinnalla pitää tarkastella, ovatko yhtiön osingot kasvaneet pitkässä juoksussa.
Lisäksi yhtiö on vakaammalla pohjalla, jos koko nettotulosta ei jaeta ulos osinkoina. Esimerkiksi Nordean viime vuoden osakekohtainen tulos oli 1,44 euroa ja viime vuodelta maksettu osinko on 0,94 euroa.
”Nordean osake ei juuri nouse vaan pyörii 10–12 eurossa. Jos seuraa vain kurssikehitystä, se vaikuttaa tylsältä. Tällä ei ole väliä, koska matalariskinen reaalituotto vuodessa on 8–9 prosenttia osingoilla”, riskipitoisempia kasvuyhtiöitä välttävä Lindström sanoo.
”Canatussa kiinnostaa teknologia”
Elina Avela kertoo, ettei myy kurssien rytistessä eikä ole myynyt nytkään. Hän ei olisi arvannut, että markkinat laskisivat näin kovasti. Toisaalta ”herra valtameren toisella puolella” on arvaamaton, minkä takia hän odottaa tilanteen selkeytymistä ennen ostoja.
”Uskon, että tästä ei seuraa mitään niin kamalaa Euroopalle ja Pohjoismaille, mikä perustelisi näin kovan laskun. Osalla yhtiöistä ei ole vientiä tai tuontia Yhdysvaltoihin, mutta kurssit ovat laskeneet runsaasti. Lopullisia tulleja ja niiden vaikutuksia on kuitenkin vaikea ennakoida.”
Hän on seurannut pidempään esimerkiksi UPM:ää, Vaisalaa, Canatua ja Finnairia. Näitä voisi tankata sopivilta kurssitasoilta. Avelan on kuitenkin vaikea määritellä juuri nyt, mikä sopiva hinta olisi katsoi sitten osakekurssia tai arvostuskertoimia.
”(Analyytikoiden) ennusteet nojaavat aiempiin ohjeistuksiin ja tullit vetävät ne uusiksi, joten p/e-luvut eivät pidä paikkaansa. Mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon firmat joutuvat rukkaamaan ohjeistuksiaan”, Avela toteaa.
Yhtiöt alkavat pian raportoida tammi–maaliskuun lukujaan ja saattavat samalla muuttaa ohjeistuksia, mikä vaikuttaa analyytikoiden ennustuksiin ja siten p/e-lukuihin sekä muihin arvotuskertoimiin.
Osakkeiden absoluuttisten hintojen liikaa seuraamista Avela välttää, koska näin voi syntyä harhoja. Kurssi on voinut olla puolet halvempi historiassa, jolloin nykyinen taso voi tuntua kalliilta, mutta yhtiön tuloskin on voinut nousta. Kuten UPM:llä.
Metsäyhtiö kiinnostaa Avelaa useiden tukijalkojen ansiosta. Sellu- ja sahatavara- sekä paperituotanto tuovat yli 50 prosenttia liikevaihdosta, mutta yhtiöllä on esimerkiksi hyvin kannattavaa sähköntuotantoa, erikoispapereita ja kasvuaihioita biojalostamoissa.
”Canatussa kiinnostaa teknologia, jollainen on Helsingin pörssissä harvinaista. En tunne teknologiaa kovin hyvin, mutta myynti on vuosittain kasvanut yli 60 prosenttia kahden viime vuoden aikana. Lisäksi he ovat aika hyvissä asemissa markkinoilla”, Avela sanoo.
Yhtiön pääliiketoiminta liittyy mikrosirujen valmistukseen. Niiden valmistusprosessissa ei saa olla edes ”nanotason likapartikkeleita”, ja Canatun filtteri estää pienimmänkin partikkelin pääsyn piikiekolle, jolle sirut tehdään, Kauppalehden artikkelissa avattiin.
”Sen verran voi laittaa kiinni, ettei talous kaadu. Esimerkiksi Spinnovalla oli ainutlaatuinen juttu, mutta nyt tulevaisuus ei näytä lupaavalta mitä olen sivusilmällä seurannut. Yrittäminen on riskipeliä”, Avela toteaa.
”Aion keskittyä osinkopapereihin”
”Mitään en ole myynyt. En minä näissä hötkyile, koska dramaattisia kurssilaskuja on nähty ennenkin. Pitää vain istua käsien päällä. Vuoden 2008 finanssikriisissä minulle tuli oikeasti huono olo kurssien liiallisesta tuijottamisesta”, Tomi Lahti sanoo.
Hän muistelee, että salkusta suli tuolloin vuosipalkan verran eli noin 50 000 euroa. Salkku ei ollut silloin niin iso kuin nykyisin ja Lahdella oli asuntolainaa ja muutenkin ruuhkavuodet menossa.
”Nyt rytinässä on mennyt 100 000 euroa.”
Lahti kertoo sisäistäneensä finanssikriisin jälkeen, että kurssit nousevat jossain vaiheessa, kun salkun päällä jaksaa vain istua. Hän antaa kokemattomimmille sijoittajille vinkin: markkinarytinässä ei pidä vilkuilla liian usein salkkua.
Hän ei ole ostanut vielä paljoa, koska tulevia markkinaliikkeitä on vaikea arvioida. Pohjaongintojen ajoittaminen ei usein onnistu, mutta toisaalta harmittaa, jos ostoja tekee liian aikaisin.
”Siksi aion keskittyä osinkopapereihin. Jos ostan liian aikaisin, niin ainakin saan osinkoja. Vielä ei ole ostolistaa. Jos ostan, ostan osakkeita, joissa osinko on vielä kiinni kuten Metsossa, Mandatumissa, Sampossa ja Atriassa.”
Yhtä osaketta hän kuitenkin kertoo ennättäneensä jo napata: Raisiota 2,29 euron hintaan. Osingon irtoamispäivä on 16. huhtikuuta eli osake pitää ostaa ennen kyseistä päivää osinkojen saamiseksi.
”(Raisio) ei taida olla ensimmäisiä firmoja, jotka kärsivät tulleista”, Lahti perustelee.
Sammon osingon irtoamispäivä on 24. huhtikuuta eli osake pitää ostaa ennen kyseistä päivää, jos osinkoja haluaa. Metsolla ja Atrialla osingot irtoavat seuraavana päivänä ja Mandatumilla vasta 16. toukokuuta.
