Uutiset ja blogit

Harva suomalainen varautuu kyberuhkiin ennen matkaa, ilmenee vakuutusyhtiö Lähitapiolan kyselystä.

Lähitapiola varoittaa, että tutusta ympäristöstä reissuun lähteneet lomalaiset ovat digivarkaille ja internetin huijareille otollinen kohderyhmä. Ulkomailla esimerkiksi nettihuijaukseen voi haksahtaa helpommin kuin tuttuja kotimaisia verkkosivuja käyttäessä.

”Matkustaessa käytämme paljon vieraita sovelluksia ja toimimme vieraalla kielellä. Esimerkiksi vakuuttavalta näyttävä hotellin sivusto voikin olla kalastelusivu tai lupaavalta näyttävä Airbnb-kohde sijaita valesivustolla. Silti syötämme näihin sen enempää ajattelematta yhteys- ja maksukorttitietojamme”, sanoo Lähitapiolan kybervakuutuksen kehityspäällikkö Eero Järvenpää tiedotteessa.

Järvenpään mukaan lomalla ei kannata jännittää jokaista vierasta asiaa, mutta pienellä valppaudella ja varautumisella voi ehkäistä isoja harmeja.

Harva estää maksukorttien käyttöä ulkomailla

Vain noin joka viides (23 %) suomalainen on estänyt pankki- tai luottokortin käytön tietyillä alueilla tai yleisesti ulkomailla, kertoo Lähitapiolan Arjen katsaus -kysely.

Noin joka kymmenes (12 %) puolestaan käyttää erillistä luotto- tai debit-korttia matkustaessaan. Kaikkia maksukortteja ei kannattaisi ottaa mukaan matkalle, Järvenpää neuvoo.

”Jos on mahdollista käyttää matkalla erillistä pankkikorttia, jolle siirtää vain tarvitsemansa määrän rahaa, ei voron iskiessä ole vaaraa menettää suurta summaa. Lisäksi yksittäisen, erillisen debit- tai luottokortin sulkeminen on vaivattomampaa kuin ensisijaiseen käyttö- ja palkkatiliin kytketyn kortin”, hän sanoo.

Kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista (46 %) suojaa puhelimensa näyttöä syöttäessään sille pin-koodin tai muita tunnuksia. Avoimia julkisia wifi-verkkoja taas kertoo välttävänsä matkalla noin 40 prosenttia vastaajista.

Lähitapiolan teettämään, tutkimusyhtiö Verianin viime vuoden lopulla toteuttamaan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1047 henkilöä.

Oma latausjohto mukaan

Järvenpää suosittelee huomioimaan tietoturvan myös julkisilla paikoilla laitteita ladatessa ja käyttämään esimerkiksi lentokentällä ja kahviloissa aina omaa latausjohtoa ja laturia.

”Älä koskaan lataa laitetta tuntemattomasta usb-liittimestä, sillä sen kautta voi sähkön lisäksi liikkua myös dataa, eikä tämä välttämättä näy käyttäjälle millään tavalla. Oma varavirtalähde, latauskaapeli ja sopivin adapterein varustettu laturi on helppo tapa suojautua näiltä hyökkäyksiltä ja estää muita pääsemästä puhelimen tietoihin käsiksi”, hän sanoo.

Järvenpää muistuttaa, että matkalla huijarit pyrkivät usein hyödyntämään lomalaisen matkaväsymystä ja kiirettä.

Myös iäkkäitä läheisiä tai älylaitteiden käyttöä opettelevia lapsia kannattaa auttaa digiasioissa.

”Eläkeläisvanhemmille voi esimerkiksi katsoa ennen reissua, mitkä matkailusovellukset ovat turvallisia paikan päällä ja mitä kautta esimerkiksi metro- ja teatteriliput voi varata. Eli samaan tapaan kuin tarkistaa ennen reissua luotettavien taksien tunnusmerkit, voi tutustua myös olennaisimpiin digipalveluihin. Toki sama tsekkaus on hyväksi myös ennen omia reissuja.”

Det amerikanska rymdsolenergiföretaget Aetherflux ska nästa år skjuta upp en testsatellit som med laserteknik vidarebefordrar solenergi till jorden.

Aetherflux målsättning är enligt en artikel på tekniknyhetssajten Tech Crunch att så småningom skjuta upp en konstellation av satelliter i låg omloppsbana som kan samla in och överföra solenergi direkt till markstationer på jorden.

Men först gäller det att visa att tekniken fungerar, och företaget arbetar nu på att genomföra sin första demonstration i låg omloppsbana år 2026. Nu har företaget tagit in 50 miljoner dollar i en Serie A-finansieringsrunda för att anställa fler ingenjörer och investera i teknik och infrastruktur.

Företaget är grundat av miljardären och fysikern Baiju Bhatt som var medgrundare till aktie- och kryptovalutahandelsplattformen Robinhood. Han har själv bidragit med ytterligare 10 miljoner dollar till finansieringen. Bland annat Bill Gates’s Breakthrough Energy Ventures finns bland de övriga finansiärerna.

”Vi fokuserar just nu på att bygga nyttolasten, alltså den del som omvandlar den el som satelliten genererar till laserenergi”, säger Bhatt till Tech Crunch.

Som lastbärare ska Aetherflux använda sig av satellitbussen Aries som görs av Apex Space. Den får sin el via solpaneler och nu ska en del av den skickas tillbaka till jorden via lasrar. På mottagarsidan omvandlar Aetherflux’s solcellsanläggningar laserljuset till elektricitet som lagras i batterier. Målet är att använda små, portabla markstationer på mellan 5 och 10 meter i diameter för att kunna leverera el till avlägsna platser och exempelvis naturkatastrofområden.

”Det vi vill demonstrera är en komplett energikedja från rymden till jorden som visar att vi faktiskt får el ner till marken”, säger Bhatt.

Kina har nyligen deklarerat att landet ska satsa på rymdenergi och även Europeiska rymdorganisationen har ett eget initiativ. I USA utreddes möjligheten redan på 1970-talet men den materialiserades aldrig då det hade krävt gigantiska konstruktioner i geostationär omloppsbana och enorma markytor på jorden.

Ett av de få lyckade exemplen på att överföra solenergi från rymden till jorden är från 2023, då forskningsuniversitetet Caltechs rymdsolenergiprojekt demonstrerade trådlös energitransmission från låg omloppsbana via mikrovågor. Det bevisade att konceptet fungerar, men är enligt TechCrunch inte lika smidigt som Aetherflux vision om ett skalbart, kommersiellt system.

Epävarmuus maailmanmarkkinoilla kasvaa, ja se näyttää olleen herkkua maailman kenties perinteikkäimmälle omaisuusluokalle.

Kullan hinta on ollut noususuunnassa jo noin vuosikymmenen, ja pelkästään tämän vuoden puolella jalometallin unssihinta ehti nousta parhaimmillaan viidenneksellä. 3 000 dollarin raja rikkoutui ensimmäistä kertaa historiassa.

Ainakin kansainväliset jättipankit uskovat, että ralli voi vielä jatkua. Esimerkiksi Bank of America ennustaa unssihinnan kipuavan 3 500 dollariin parin vuoden sisällä. JP Morganin ja Goldman Sachsin vain muutama kuukausi sitten antamat ennusteet ehtivät jo käydä toteen.

Ylivelkaantuminen ja keskuspankkiraha taustalla

Pitkään arvometallimarkkinoita seurannut salkunhoitaja Petter Langenskiöld sanoo, että kullan hintaennusteisiin sisältyy jonkin verran mystiikkaa, mutta kullan hintarallia tukee jatkossakin länsimaiden ylivelkaantuminen ja keskuspankkien keinotekoiset rahoitustoimenpiteet.

Langenskiöld on tätä nykyä Evliin kuuluvan sijoitusyhtiö Zeniton perustaja ja salkunhoitaja. Zeniton arvometalliyhtiöihin sijoittavan Silver and Gold -rahaston arvo on vajaassa vuosikymmenessä yli viisinkertaistunut. Rahasto sijoittaa pörssiyhtiöihin, jotka kaivavat tai jalostavat kultaa, hopeaa, platinaa tai timantteja.

Myös Donald Trumpin hallinnon toimilla voisi Langenskiöldin mukaan olla vaikutusta kullan hintaan. Joidenkin arvioiden mukaan hallinnon suunnitelmiin kuuluu dollarin eräänlainen devalvointi suhteessa kultaan.

Huhtikuussa Trumpin ilmoitukset mittavista tulleista lähes kaikille Yhdysvaltojen kauppakumppaneille saattoivat osakemarkkinan rumaan syöksyyn. Myös kullan hinta notkahti, mutta kimalteleva metalli otti iskut vastaan huomattavasti osakemarkkinaa rauhallisemmin.

Yleisesti uskotaan, että rahapolitiikan lisäksi kullan hintaa ajaa epätietoisuus. Sijoittajille kulta on eräänlainen turvasatama; kun muualla myrskyää. Jalometallista saa suhteellista turvaa, sillä se ei korreloi vahvasti muiden omaisuusluokkien, kuten korkojen tai osakkeiden kanssa.

Nyt epävarmuudesta ei tosiaan ole puutetta. Esimerkiksi globaalia talouspolitiikan epävarmuutta mittaava Economic Policy Uncertainty -indeksi saavutti vuodenvaihteessa korkeimman lukemansa koskaan, ja se oli ennen viimeisimpiä tulliriepotuksia.

Jos hinta pysyy, kurssit kirivät

Miten osakesijoittaja sitten pääsee kultaisille osingoille?

Itse kultaharkkojen jemmaamisen sijaan tuottoisampaa – ja monille myös helpompaa – voikin olla sijoittaminen kullankaivajayhtiöihin. Kultakaivosyhtiöllä salkkuun saa jännitystä, sillä yhtiöiden osakekurssit reagoivat kullan hintaliikkeisiin usein vilkkaasti. Jos kaikki yhtiössä ja markkinalla menee hyvin, tuotot ovat itse raaka-ainetta paremmat.

”Kaivokset ovat sijoituskohteena merkittävästi erilainen kuin itse jalometallit. Kurssit liikkuvat vivulla, ja volatiliteetti on suurempaa. Yhtiöiden hankkeisiin voi liittyä isoja riskejä,” Langenskiöld muistuttaa.

Kullan etsiminen, ylös kaivaminen ja erottelu malmista on kallista puuhaa, ja toimiala on varsin pääomaraskasta. Kaivoksia täytyy laajentaa, uusiin koneisiin täytyy investoida, ja paikoin myös heilahtelevasta energian hinnasta voi tulla iso lasku.

Sijoittajia kiinnostaa etenkin se, mitä yhtiölle jää kaivetun kullan hinnasta käteen. Jos yhtiöiden kultaunssin kaivamiseen käyttämät kustannukset pysyvät suhteellisen vakaana, vaikkapa 1 300 dollarissa, kultaunssin arvosta jäisi yhtiön taskuun noin 1 700 dollaria. Kun kullan hinta nousee kustannuksia nopeammin, yhtiön tulos kohenee.

Langenskiöldin mukaan viimeisen vuosikymmenen kultamarkkinan voi jakaa pariin jaksoon. Ensimmäisellä kaivosyhtiöt menestyivät kultaa paremmin, ja viimeisimpinä vuosina ne ovat jääneet jälkeen. Toistaiseksi vuoden 2025 aikana kaivosyhtiöiden tuotot ovat olleet suhteellisen hyvät.

”Suhteessa kullan hintaan kultakaivosten arvot ovat alhaiset historiallisessa vertailussa ja kultakaivosalan kokonaisarvon suhde koko osakemarkkinaan on kaikkien aikojen pohjilla.”

Erikoista on Langenskiöldin mukaan myös se, että monista kultayhtiöistä on ehtinyt saada kohtalaisen hyvää osinkotuottoa.

”Kaikki sijoittajat eivät välttämättä usko, että kullan hinta pysyy korkealla. Jos pysyy, arvometalliyhtiöiden kurssien pitäisi kaiken järjen mukaan kiriä.”

Kun presidentti Trump ilmoitti huhtikuun alussa mittavista tulleista, uutistoimisto Reuters kertoi, että riskeihin valmistautuneet hedge-rahastot olivat siirtäneet varojaan jo ennalta yhtiöihin, joiden tulos on sidoksissa jalometallien hintoihin.

Langenskiöld huomauttaa, että samoin takamatkalle kullasta on jäänyt hopean hinta. Hopea seurailee usein kullan hintaa jonkinlaisella viiveellä. Hopealla on myös paljon enemmän teollisia käyttötarkoituksia kuin kullalla.

Osakkeilla tai rahastoilla

Jalometallikaivajat voidaan jakaa karkeasti kahteen kastiin: junior- ja senioryhtiöihin. Senioryhtiöillä liikevaihto nousee vähintään satoihin miljooniin dollareihin ja liiketoiminta on suhteellisen vakaata. Kaivoksia niillä on useampia. Junioryhtiöillä tuotanto saattaa olla vasta ylösajovaiheessa, tulevaisuus voi nojata jopa yhteen hankkeeseen ja rahoituskin voi olla epävarmalla pohjalla. Esimerkiksi kotimainen Endomines lukeutuu junioriyhtiöihin.

Markkina-arvoltaan maailman suurimpia kullankaivajia ovat tällä hetkellä Kittilässäkin kaivava kanadalainen Agnico Eagle Mines, yhdysvaltalainen Newmont ja Kanadalainen Wheaton Precious Metals.

Kuten osakemarkkinalla aina, yksittäisiin osakkeisiin sisältyy aina yhtiökohtaisia riskejä. Varovaisempi sijoittaja voi tarttua alaan kaivosyhtiöitä sisältävillä rahastoilla. Myös etf-rahastoja on suomalaisten saatavilla tätä nykyä runsaasti Saksan pörssin kautta. Kultakaivosyhtiöihin sijoittavien etf:ien nimessä on tyypillisesti joku termeistä gold miner, gold mining tai gold producer. Junior-yhtiöihin sijoittavassa etf:ssä riskitaso on lähtökohtaisesti korkeampi kuin isompiin ja vakaampiin kullantuottajiin sijoittavassa etf:ssä.

Kaikkien kaivosyhtiöiden osakkeissa kullan hintaralli ei vielä näy täysimääräisesti. Sijoittajat maksavat preemioita varsin varovaisesti, sillä alan hurjat syklit ovat polttaneet monen näpit aiemminkin.

Jos kulta säilyttää lähivuosina hohtonsa, yhtälö on kuitenkin selkeä. Sektorin laadukkaammilla yhtiöillä voi olla edessään tuottoisia aikoja.

Mökkien ja loma-asuntojen kauppa on lähtenyt tänä vuonna liikkeelle poikkeuksellisen aikaisin, kertoo Sp-Koti tiedotteessaan. Helmikuussa Suomessa tehtiin 35 prosenttia enemmän loma-asuntokauppoja kuin vuosi sitten. Kumulatiivisesti kasvua on ollut 20 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Myös myytyjen loma-asuntojen kauppasummien kokonaisarvo kasvoi tammi–helmikuussa 13,2 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

”Loma-asuntomarkkina kehittyi Suomessa viime vuonna 15 prosenttia, kun asuntomarkkinoilla kauppamäärät kasvoivat vain prosentin. Mökkien ja loma-asuntojen kauppamäärät ovat jatkaneet vauhdikasta kasvua koko alkuvuoden, mikä on täysin poikkeuksellista. Yleensä mökkikauppa alkaa heräillä talviunesta vasta huhtikuun puolella”, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen tiedotteessa.

Rantanen uskoo, että leuto talvi on vaikuttanut mökkikauppaan.

”Etelä-Suomessa ja Uudellamaalla on jopa saarimökkejä voinut käydä jo katsomassa. Veikkaan, että huhtikuussa mökkimarkkinassa on jo täystohina päällä. Perinteisesti kuumin sesonki on ollut touko–kesäkuussa.”

Monilla alueilla ja paikkakunnilla kauppojen määrä on kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi Lapissa loma-asuntokauppa kasvoi helmikuussa 88 prosenttia, Pohjanmaalla 200 prosenttia ja Pohjois-Savossa 150 prosenttia. Varsinais-Suomessakin kasvua oli 35 prosenttia.

Kumulatiivisesti tammi–helmikuussa kasvua on ollut esimerkiksi Päijät-Hämeessä 250 prosenttia, Pohjois-Savossa 175 prosenttia ja Lapissa 35 prosenttia.

”Luvut ovat todella kovia ottaen huomioon vuodenajan”, Rantanen sanoo tiedotteessa.

Kysyntää riittää tällä hetkellä kaikkialla Suomessa kaikenlaisiin mökkeihin. Niin kuivan maan mökit, järvenrantamökit kuin merenrantamökitkin kiinnostavat ostajia. Eniten kysytään kohteita, joiden hintapyynnöt ovat korkeintaan 200 000 euroa.

TSMC on avaamassa Yhdysvaltoihin lähivuosina merkittävästi siruvalmistuskapasiteettia, mutta se ei itsessään riitä tekemään Yhdysvalloista sirukehityksen johtajaa, Intelin ex-toimitusjohtaja Pat Gelsinger sanoo Financial Timesin haastattelussa.

”Jos maassa ei ole tuotekehitystä, ei sirumarkkinan johtajuuskaan ole Yhdysvalloissa”, Gelsinger toteaa.

TSMC on kertonut investoivansa Yhdysvalloissa tapahtuvaan siruvalmistukseen 100 miljardia dollaria. Tarkoituksena on ennen kaikkea säästää Yhdysvaltalaiset asiakkaat Donald Trumpin asettamilta jättitulleilta.

TSMC:n tuotekehitys on kuitenkin nyt ja ainakin tulevina vuosina Taiwanissa, joka on sirujättiläisen kotimaa. Yhtiö ei ole kertonut tekevänsä tuotekehitystä missään muissa niistä teknologiakeskittymistä, joihin se on omia tehtaitaan perustanut tai perustamassa. Näin ollen Yhdysvalloissa ja muualla vain valmistetaan tuoreimman teknologian siruja, ei suunnitella niitä. Gelsingerin mukaan Yhdysvalloista uhkaa tulla siruteollisuudelle vain hyödyllinen valmistuspaikka.

Gelsinger itse sai Intelistä potkut viime vuonna. Hänen viimeiseksi suureksi projektikseen jäi noin sadan miljardin dollarin siruhanke, jossa uusimman teknologian mikrosirujen valmistusta pyrittiin avaamaan Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Lähi-Idässä. Projekti ei ole edennyt halutulla tavalla, ja ensimmäistenkin yhtiön Yhdysvalloissa valmistamien korkean suorituskyvyn sirujen uskotaan päätyvän asiakkaille ehkä vasta 2030-luvulla.

Intelin liikevaihto vuonna 2024 oli yhtiön mukaan 53 miljardia dollaria eli noin 47 miljardia euroa. TSMC puolestaan on pörssiarvoltaan yksi maailman suurimmista yhtiöistä: torstaina 17.4. sijalla 10.

Yhdysvaltojen puolustusministeriö on perunut Ouran älysormuksia koskeneen, suunnitteilla olleen hankinnan, kertoo puolustusalan julkaisu Breaking Defense maaliskuun alussa julkaistussa jutussaan.

Breaking Defense kertoo nähneensä päätöstä koskevia asiakirjoja. Puolustusvoimien Defense Health Agency -terveysvirasto (DHA) toteaa ilmoituksessaan, että ”tätä hankintaa ei enää tarvita”. Erillisessä asiakirjassa virasto kertoo, että puettaviin älylaitteisiin liittyvä ohjelma ei ole enää prioriteetti.

Oura on vahvistanut saaneensa tiedon hankinnan peruuntumisesta Breaking Defenselle.

T&T kertoi sopimuksesta lokakuussa 2024. Tilaus oli arvoltaan 96 miljoonaa dollaria eli noin 87 miljoonaa euroa. Ministeriön hankintailmoituksessa ei täsmennetty, kuinka monta sormusta kiinteähintaisen sopimuksen nojalla oli määrä ostaa.

Ouran liikevaihto kasvoi viime syyskuussa päättyneellä tilikaudella 85 prosenttia 367 miljoonaan euroon, Kauppalehti kertoi maaliskuussa.

Yhdysvaltain sotajoukkojen sormushankkeen etenemiseen liittyi kiistoja jo aiemmin. Ouran yhdysvaltalainen kilpailija, ranteessa pidettävän älylaitteen kehittäjä Whoop valitti alkuperäisestä sopimuksesta viime syksynä. Valituksen seurauksena DHA peruutti suorahankinnan.

Myöhemmin samana vuonna DHA julkaisi uudet tieto- ja tarjouspyynnöt. Tuolloin DHA vahvisti, että laitteen tulee olla sormus. Breaking Defensen näkemien asiakirjojen mukaan Oura on ainoa älysormusvalmistaja, jolla on USA:n puolustusministeriön hyväksyntä laitteiden käytölle turvallisuusluokitelluissa tiloissa.

Whoop jätti uuden valituksen tammikuussa 2025. Whoopin tekemistä hankintasopimukseen liittyvistä valituksista on uutisoinut aiemmin Silicon Valley Nordic Beat.

Toimitus on pyytänyt kommenttia Ouran toimitusjohtajalta.

Suomessa asiasta uutisoivat ensin Tekniikan Maailma ja Taloussanomat.

Alkoholia on osattu poistaa viineistä jo yli 100 vuoden ajan. Myös alkoholittomia oluita valmistettaessa eri poistotekniikat ovat usein käytössä, mutta väkeviä juomia esimerkiksi drinkeissä korvaavat alkoholittomat tisleet valmistetaan usein niin, ettei niissä ole etanolia alun perinkään.

Ensimmäinen patentti alkoholin poistamiseksi viineistä myönnettiin 1913, kun saksalainen viinikauppias Carl Jung alkoi hyödyntää vakuumitislausta tähän tarkoitukseen. Ilmaston lämpenemisen aiheuttaman rypäleiden kypsymisen nopeutumisen myötä alkoholin osittainen poistaminen viineistä on yhä useammin tarpeen myös silloin, kun ei pyritä erityisen alkoholittomaan tai vähäalkoholilliseen tuotteeseen.

Byrokratian aatelia

Jos Suomessa poistetaan alkoholia viinistä, ei juomaa saa kutsua enää viiniksi, vaan on sanottava esimerkiksi ”rypäleistä käymisteitse valmistettu alkoholijuoma”.

Alkoholin poistaminen tulkitaan osaksi viinin valmistusta eikä Suomi ole EU:n määritelmän mukainen viinimaa.

Anora poistaa Suomessa alkoholia vakuumitislaustekniikalla. Dealkoholisointilaitteiston kapasiteetti on käsiteltävästä nesteestä riippuen noin 2 000 l/h sisään ja 1 800 l/h ulos.

Ulos tulevien fraktioiden alkoholipitoisuudet:

Poistettua alkoholia voi käyttää tietyissä maustetisleissä. Se on rypälepohjaista etanolia, joka sisältää myös aromiaineita.

Alkoholittomat tisleet

Juomat muistuttavat aromeiltaan esimerkiksi giniä, rommia tai viskiä, mutta niitä ei saa kutsua alkoholijuomien nimillä.

Monissa alkoholittomissa tisleissä ei ole etanolia ollutkaan: aromien kantaja-aineena voi olla esimerkiksi propyleeniglykoli. Joistain taas etanoli on tislattu pois, kun aromiaineet on saatu sen avulla liukenemaan.

Lähteet: Ruokavirasto, Anora, Alko, Free Spirit, Yle, Helsingin Sanomat, Rheinwelt.de, Smithsonian Magazine, Vero.fi

Lue myös:

Tämä supergraafi on julkaistu Tekniikka&Taloudessa alun perin tammikuussa 2025. Julkaisemme sen pääsiäisen kunniaksi uudestaan.