Uutiset ja blogit

Suurimmat ydinkäyttöiset jäänmurtajat pystyvät murtamaan pysähtymättä lähes 3 metrin paksuista kiintojäätä, Suomen ja Ruotsin uusimmat murtajat lähes 2 metrin paksuista.

Juttu on ilmestynyt alun perin 13.12.2023. Julkaisemme sen nyt uudelleen.

Lue myös:

Tämä on lyhennelmä. Lue Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitettu laajempi juttu tästä linkistä.

Norjassa maaliskuussa tuntemattomasta syystä vaurioitunut Vestas V117 -tuuliturbiini lukeutuu myös Suomessa käytössä oleviin malleihin.

Uutisoimme aiemmin, että Sørmarkfjelletin tuulipuistossa turbiinin lavasta irtosi osia, minkä seurauksena energiayhtiö Aneo päätti sulkea koko tuulipuiston ja alueen turvallisuussyistä. Aneon mukaan rikkoutuminen ei liittynyt säätilaan tai muihin poikkeaviin tekijöihin.

Kyseessä oli toinen kerta lyhyen ajan sisällä, kun Sørmarkfjelletin tuulipuisto jouduttiin sulkemaan turbiinin lavan vaurioitumisen vuoksi. Edellinen tapaus sattui tammikuussa, mutta tuolloin vaurion yhteydessä esiintyi rajuilma.

Yksi saman Vestasin V117-turbiinimallin käyttäjistä Suomessa on Tohkojan tuulipuisto, joka sijaitsee Kalajoella. Tohkojan tuulipuistoa operoiva Wpd Suomi Oy ei toistaiseksi suunnittele tarkastusten lisäämistä tai ennakoivia huoltotoimia omille turbiineilleen.

”Tällä hetkellä emme näe siihen syytä”, Wpd Suomen toimitusjohtaja Heikki Peltomaa sanoo.

Tohkojan tuulipuistossa on vuosien varrella sattunut yksi lavan rikkoutuminen, joka tapahtui viime vuoden marraskuussa.

”Lavasta irtosi suhteellisen iso osa, joten kyseisen vahingon johdosta lapa oli korjaamiskelvoton. Itse turbiinista ei irronnut osia vaan pelkästään yhdestä lavasta”, Peltomaa korostaa.

Vaurion aikaan Tohkojan tuulipuiston alueella oli ukkosta, ja sen mahdollista vaikutusta lavan rikkoutumiseen tutkitaan. Vaurioitunut tuuliturbiini on ollut poissa käytöstä marraskuusta lähtien, ja turbiinin toimittaja Vestas selvittää tapahtuman syitä.

”Vahingot tapahtumalle ovat materiaaliset eikä minkäänlaisia henkilövahinkoja tapahtunut tämän johdosta. Siipivaurion uskotaan olevan yksilöllinen ja muut tuulivoimalat ovat operoinnissa normaalisti”, Peltomaa sanoo.

Tämä on lyhennelmä. Lue Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitettu laajempi juttu tästä linkistä. Jutussa kerrotaan muun muassa, miten tuulipuistossa toimitaan, jossa lavan epäillään vaurioituneen.

Euroopan avaruusjärjestö eli Esa laukaisee tiistaina 29. huhtikuuta Biomass-nimisen satelliitin. Laukaisu tapahtuu Kouroussa, Ranskan Guayanassa.

Satelliitin tehtävä on mitata koko maapallon biomassa, eli kaikkien maapallon metsien kokonaismassa. Mittauksia voidaan sitten käyttää metsiin varastoituneen hiilen määrän arvioimiseen.

Näin voidaan huomattavasti tarkemmin seurata maan käytön ja metsien tilan vaikutusta sidottuun hiileen sekä ymmärtää ilmastonmuutoksen vaikutuksia tarkemmin.

Nykyinen tietämys maailman metsistä ja niiden muutoksista ovat karkeita arvioita. Biomass tulee jatkuvasti luomaan karttoja maailman metsistä. Ensimmäiset metsäkartat ovat valmiita jo ensi vuonna.

Täysin uutta teknologiaa

Satelliitissa on innovatiivinen instrumentti, joka pystyy tunkeutumaan metsän latvuksiin. Se mittaa puumaisia ​​runkoja, oksia ja varsia, joihin hiili pääasiassa varastoituu.

Tämä onnistuu niin kutsutulla P-kaistan keinotekoisen apertuurin tutkalla eli sar-tutkalla. P-kaista vastaa noin 70 senttimetrin aallonpituutta. Lisäksi avainasemassa on suurikokoinen, peräti 12 metriä leveä heijastin.

Sateenvarjoa muistuttava heijastin heijastaa P-kaistan tutkasignaalia maahan, signaali läpäisee pilvet ja tunkeutuu puun latvojen läpi maahan asti.

Satelliitin antenni vastaanottaa sitten metsästä takaisin siroavan signaalin, joka sisältää tietoa metsän rakenteesta ja jota voidaan käyttää päättelemään parametreja, kuten metsän biomassaa ja korkeutta.

Biomass-satelliitti on ensimmäinen satelliitti ikinä, jossa on P-kaistan sar-tutka.

Samaa tutkaa voidaan käyttää myös maanalaisen geologian kartoittamiseen kuivilla alueilla, jäätikkörakenteiden tutkimiseen ja metsänpohjan topografian tutkimiseen.

Tavallisia sar-tutkia on muissakin satelliiteissa. Sar-tutka lähettää radiopulssin maahan ja mittaa maasta takaisin heijastuneen signaalin suunnan ja voimakkuuden. Satelliitin liikkuessa radallaan vastaanotetaan signaalia useasta eri kohdasta. Näin tutka-antenni ikään kuin pitenee muodostaen keinotekoisen antennin (synteettisen apertuurin).

666 kilometrin kiertoratakorkeudella satelliittien vauhti Maan suhteen on noin 7,5 kilometriä sekunnissa eli 27 000 km/h.

Lue lisää:

Tällä viikolla juhlitaan taas vappua toukokuun ensimmäisenä päivänä. Koska vappu sattuu torstaille, työviikko katkeaa, ja perjantaiksi 2.5.2025 jää yksittäinen arkipäivä.

Tällainen viikko ei ole kuitenkaan mitään siihen verrattuna, mitä tasan 10 vuoden päästä eli vuonna 2035 sattuu Suomessa ja monissa muissakin maissa. Silloin vappuviikosta tulee vielä huomattavasti katkonaisempi.

1.5.2035 on nimittäin tiistai, ja kaksi päivää myöhemmin koittaa helatorstai 3.5. Niinpä maanantaina 30.4. on työtä ainakin useimmilla työpaikoilla. Tiistaiksi vaihdetaan vapaalle. Keskiviikkona on taas työtä, mutta torstaina vapaata ennen perjantain työpäivää.

Kuinka paljon tällaisen ”supervapun” juhlaviikon aikana saadaan työtä aikaan, jää itse kunkin arvailtavaksi.

Tällainen risainen viikko voi toteutua suomalaisessa juhlakalenterissa ainoastaan vapun ja helatorstain yhdistelmänä. Kaikki muut juhlapäivät sijoittuvat kalenterissamme joko täysin erikseen tai saumattomasti putkeen.

Joissakin toisissa maissa tällaisia viikkoja voi sattua muutenkin. Esimerkiksi Espanjassa 6. joulukuuta on paikallinen perustuslain päivä eli tavallaan toinen kansallispäivä. Joulukuun 8. päivänä Espanja puolestaan hiljenee Neitsyt Marian perisynnittömän sikiämisen juhlaan (*).

Jos 6.12. on tiistai, on 8.12. torstai, ja työpäiviksi Espanjassa jäävät maanantai, keskiviikko ja perjantai. Edellisen kerran näin tapahtui joulun alla vuonna 2022.

Espanjassa nimitetään tiistaiksi tai torstaiksi sattuvan vapaapäivän ja viikonlopun välistä irtopäivää yleisesti ”sillaksi” (puente). Peräkkäisistä siltapäivistä voidaan käyttää Espanjassa sanaa ”akvedukti” (acueducto). Syksyllä 2022 näin kirjoitti esimerkiksi sikäläinen talouslehti El Economista.

Suomessa viimeksi vuonna 1951

Vapun ja helatorstain muodostama akveduktiviikko sattui Suomessa nykyistä edellisen kerran vuonna 1951. Vuotta 2035 seuraava kerta koittaa tähän 84 vuoden taukoon verrattuna verrattuna suhteellisen pian, jo 2046.

Vuosilukutiedot voidaan päätellä pääsiäisen päivämääristä. Koska helatorstai on tietenkin aina torstaina, vapun täytyy olla tiistaina. Niinpä akveduktiviikon helatorstain päivämäärän täytyy olla 3.5. Se puolestaan tarkoittaa pääsiäissunnuntain päiväystä 25. maaliskuuta.

Erittäin pitkän ajan kuluessa akveduktiviikko sattuisi Suomen nykyisessä juhlakalenterissa keskimäärin suurin piirtein 50 vuoden välein, mutta hyvin epäsäännöllisin välein. Tätä lukua ei ole mahdollista laskea päässä yksinkertaisella kertolaskulla, vaan vastaus täytyy katsoa pääsiäispäivän päivämäärien empiirisestä jakaumasta.

Kolmen siltapäivän akvedukti on 5+2-mallisessa työviikossa risaisin mahdollinen viikko. Suurempi määrä vapaapäiviä on tietysti mahdollista – näin käy usein jouluna – mutta viiteen arkipäivään ei mahdu enempää kuin kolme yksittäistä vapaiden erottamaa siltapäivää.

Pienempi kahden sillan akvedukti sattuu Suomessa täyttä akveduktia useammin: silloin, jos uudenvuodenpäivä osuu torstaille. Näinä vuosina perjantai 2.1. on arkea. Viikonlopun jälkeen koittaa arkimaanantai 5. tammikuuta, mutta sen jälkeen on loppiainen. Niinpä viikonloppua reunustaa molemmin puolin torstaina ja tiistaina vapaat.

Viimeksi näin kävi 2015 ja seuraavan kerran jo ensi joulun jälkeen tammikuussa 2026.

(*) Espanjalaisen juhlapäivän 8.12. nimi (inmaculada concepcíon) ei viittaa Jeesuksen sikiämiseen vaan Marian omaan sikiämiseen. Katolisen kirkon opin mukaan Maria oli nimittäin perisynnistä vapaa, vaikka muuten saikin alkunsa niin sanotusti tavanomaisella tavalla.

Yhdysvalloissa, Delawaressa toimiva Eureka Naval Craft kertoo tiedotteessaan, kehittäneensä ”maailman edistyneimmän autonomisen hyökkäysaluksen”.

Aircat Bengal MC (Module Carrier) -niminen sota-alus on 36-metrinen monikäyttöinen pintavaikutusalus (Surface Effect Ship).

Yrityksen toimitusjohtaja Bo Jardinen mukaan alusta tullaan tarjoamaan Yhdysvaltain laivastolle, Yhdysvaltain merijalkaväelle ja Yhdysvaltojen liittolaisille (AUKUS- ja NATO-maille) sekä Singaporelle, Japanille, Etelä-Korealle, Vietnamille, Thaimaalle ja Filippiineille. Alusta ei ole siis vielä tilattu mihinkään, saatikka rakennettu. Kyseessä on sotalaivakonsepti.

Yhdysvaltalainen puolustusteknologiayritys Eureka Naval Craft on perustettu vasta viime vuonna. Bengal MC on yrityksen viides sotalaivamalli.

Uusin alus: Bengal MC

Aluksen maksiminopeus on jopa 50 solmua eli noin 92 km/h ja hyötykuormaa siihen voisi lastata jopa 40 tonnia.

Pintavaikutusaluket (SES) tunnetaan poikkeuksellisesta rungostaan. Ideana on yhdistää ilmatyynyaluksen ja katamaraanin ominaisuudet. Vangitsemalla ilmaa rungon alle kitka vähenee, mikä mahdollistaa poikkeuksellisen suuren nopeuden.

Huipputeknologinen alus pystyisi toimimaan sekä miehistöllä että ilman. Tekoälyä hyödyntävän autonomisen järjestelmän on kehittänyt australialainen Greenroom Robotics. Aluksessa on tilat miehistön majoittamiseksi siltä varalta, että missio vaatisi miehistöä.

Tiedotteen mukaan alus voi laukaista Tomahawk-risteilyohjuksia ja laivojen vastaisia ​​Naval Strike Missiles (NSM) -ohjuksia.

Bengal MC pystyy purjehtimaan tuhat merimailia (1 852 km) kerrallaan, kun matkanopeus on 38 solmua.

”Tämän painoluokan laivastomarkkinat kaipaavat mullistamista. Liian monet alukset ovat nykyään vanhentuneita, hitaita ja kalliita. Bengal MC on nopea alus, hampaisiin asti aseistettu, se voidaan tehdä autonomiseksi ja sillä on kyky kuljettaa paljon raskaita hyötykuormia”, kertoo Jardine tiedotteessa.

Hänen mukaansa alus on niin monipuolinen, että sitä voidaan käyttää joukkojen kuljetukseen, maihinnousuun, elektronisen sodankäynnin alustana, lennokkien emoaluksena sekä miinanraivauksessa ja miinantorjunnassa.

Aluksen kerrotaan myös olevan kustannustehokkaampi kuin nykyiset korvetit ja fregatit. Säästöä saadaan niin modulaarisesta rakenteesta, paremmasta polttoainetehokkuudesta ja alhaisemmista operointikustannuksista.

Aiheesta uutisoi muun muassa Interesting Engineering ja New Atlas.

Lue lisää:

Kaulavaltimoiden rasvakerrostumista eli plakeista on havaittu merkittäviä määriä mikro- ja nanomuoveja, jotka ovat erittäin pieniä muovihiukkasia. Verrattuna terveisiin kaulavaltimoihin määrä voi olla jopa 50-kertainen tai enemmän.

Asia käy ilmi Yhdysvalloissa New Mexicon yliopiston toteuttaman tutkimuksen alustavista tuloksista, jotka esiteltiin Yhdysvaltain sydänliiton (American Heart Association) järjestämässä konferenssissa huhtikuussa.

Mikro- ja nanomuovit ovat pieniä muovihiukkasia, joita syntyy teollisissa prosesseissa tai suurempien muoviesineiden hajotessa meressä tai maaperässä.

Ne eivät ole kooltaan yhtenäisiä. Mikromuovit ovat läpimitaltaan enintään viisi millimetriä. Nanomuovit puolestaan ovat mikroskooppisen pieniä, alle 1000 nanometrin kokoisia, eikä niitä voi havaita paljain silmin. Pienen kokonsa ansiosta nanomuovit voivat tunkeutua helpommin elävien organismien soluihin ja kudoksiin.

”Monet ajattelevat, että mikro- ja nanomuovit tulevat pääasiassa muovilusikoista, leikkuulaudoista, pakkauksista, vesipulloista ja muista muovituotteista. Todellisuudessa tärkein altistuksen lähde on ruoka ja juoma”, kertoo tutkimuksen johtava kirjoittaja verisuonikirurgi ja tutkija Ross Clark New Mexicon yliopistosta tiedotteessa.

Alle 50 henkilön tutkimus

New Mexicon yliopistossa toteutettu tutkimus perustui aiempaan, vuonna 2024 Italiassa tehtyyn tutkimukseen. Siinä mikro- ja nanomuoveja löydettiin kaulavaltimoista potilailta, joilla ei ollut oireita ja jotka olivat käyneet kaulavaltimon plakinpoistoleikkauksessa.

Seurannan aikana havaittiin, että henkilöillä, joiden plakissa oli mikro- ja nanomuoveja, oli merkittävästi suurempi riski menehtyä tai saada sydänkohtaus tai aivohalvaus.

Nyt toteutettuun tutkimukseen osallistui alle 50 henkilöä. Analyysin mukaan mikro- ja nanomuovien pitoisuus oli oireettomilla henkilöillä 16-kertainen ja oireisilla, esimerkiksi aivohalvauksen, ohimenevän aivoverenkiertohäiriön tai tilapäisen näönmenetyksen kokeneilla henkilöillä 51-kertainen verrattuna terveiden kudosluovuttajien valtimoihin.

Tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä mikro- ja nanomuovien määrän ja äkillisen tulehduksen merkkien välillä. Sen sijaan plakkia vakauttavien solujen geenitoiminnassa ja makrofagien tulehdusta hillitsevissä geeneissä havaittiin muutoksia.

"Tämä on erittäin mielenkiintoinen ja huolestuttava tutkimus. Tähän asti emme ole pitäneet altistumista muovimikronanohiukkasille muokattavissa olevana riskitekijänä aivohalvaukselle. Vaikka on tärkeää ymmärtää oireellisen kaulavaltimoateroskleroosin taustalla olevat mekanismit, tämä yhteys tarjoaa uuden mahdollisen kohteen aivohalvauksen ehkäisyyn”, sanoo neurologian professori Karen L. Furie Brownin yliopistosta tiedotteessa. Furie ei itse osallistunut tutkimukseen.

Tutkimusta ei ole vielä julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä. Lisäksi tutkimukseen liittyy rajoituksia, joiden vuoksi ei voida vielä sanoa varmuudella, että mikro- ja nanomuovit aiheuttavat kaulavaltimosairauden oireet.

Muovien läsnäolo voi olla myös merkki jostakin muusta taustalla olevasta terveydellisestä ongelmasta.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty tekniikan tohtori Kalle Härkki. Hän aloittaa työssään 13.8.2025.

VTT:n hallitus painotti haussaan vahvaa kokemusta tutkimuksen ja liiketoiminnan yhdistämisestä sekä tuloksellista näyttöä johtamisesta kansainvälisessä organisaatiossa.

Härkki siirtyy VTT:lle Resandin toimitusjohtajan paikalta, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2021 lähtien.

Aiemmin Härkki on toiminut Outokumpu Researchin/Outotec Researchin toimitusjohtajana sekä Outokummussa myynnin, tuotannon sekä tuotekehityksen globaaleissa rooleissa.

Hän on myös toiminut usean yhtiön ja säätiön hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä.

”On upeaa päästä osaksi VTT:tä, joka on innovaatiokentän näköalapaikka Suomessa ja vahva toimija myös kansainvälisesti. VTT:ssä minua kiinnostaa erityisesti mahdollisuus vaikuttaa monipuolisen tutkimuksen ja osaamisen kautta yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin. Odotan innolla, että pääsen aloittamaan yhtiössä, jolla on vahva maine ja joka on työnantajana houkutteleva”, Härkki toteaa tiedotteessa.

”On hienoa saada Kalle Härkin vahva osaaminen luotsaamaan VTT:tä ja vaikuttavia innovaatioita ja sitä kautta tukemaan koko Suomen kestävää kasvua. Kallella on erittäin vahva ja monipuolinen kokemus tutkimusorganisaation johtamisesta ja kansainvälisestä liiketoiminnan johtamisesta teknologia-alalta. Lisäksi hänellä on syvää tieteellistä tuntemusta oman tohtorintutkintonsa pohjalta materiaalitieteestä. Toivotan koko VTT:n hallituksen puolesta Kallen tervetulleeksi yhtiöön ja paljon onnea uuteen tehtävään”, kertoo VTT:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Tiitinen tiedotteessa.

VTT:n nykyinen toimitusjohtaja Antti Vasara siirtyy yhtiön ulkopuolelle kesäkuun lopussa. Väliaikaisena toimitusjohtajana siirtymäaikana toimii yhtiön talousjohtaja Vesa Leino.

Lue myös: